Vaarallista seksipuhetta! OMG!

Otsikko digi-Hesarissa 15.4.2021

Kaisa Merelän Powerful Sexual Aware -kurssit ovat hämmästyttäneet ja kummastuttaneet Hesarin toimittajaa ja paria seksologia. Ilmassa on oikein vanhaa kunnon ajojahdin henkeä, kun vaarallisuutta ja vahingollisuutta yritetään etsiä kissojen ja koirien kanssa. Tuloksena on paljon puhinaa, mutta lopulta käteen jää vain haaleaa retoriikkaa ja sormiin tarttuvaa mähmäistä
seksistigmaa.

Jo otsikosta paistaa pahantahtoinen tarkoitushakuisuus, joka lähinnä hymyilyttää kaltaistani paatunutta seksualistia. Huvittumisen lisäksi juttu tarjoaa mainion mahdollisuuden kenttätutkimukselle seksuaalikielteisen argumentaation parissa. 

Sadat naiset osallistuivat seksikurssille - voi olla vahingollista!

Sadat lapset osallistuivat jalkapallokurssille - voi olla vahingollista!

Jos näistä kahdesta esimerkkilauseesta etenkin alempi kuulostaa typerältä ja alarmistiselta, havainto on aivan oikea. Se on kumpaakin. Kyseessä on virheargumentti, jota kutsutaan hirtehishuumorissa Murphyn laiksi. Sen fatalistisena olettamuksena on, että jos jokin ikävä asia voi tapahtua, se myös tapahtuu. 

Hesarin jutussa yritetään todistella, että seksikurssilla joku traumataustainen osallistuja saattaa joutua kokemaan ikäviä tunteita tai traumaattisia muistoja. Näin voi tietysti tapahtua. Ja jalkapallossa voi tulla pallosta päähän, jalka voi nyrjähtää tai kentällä koheltaminen voi aiheuttaa vakaviakin vammoja. Miksi siis lehdet eivät ole täynnä varoittelevia artikkeleita, joissa fysioterapeutit, lääkärit, psykologit ja muut huolestuneet sormenheristäjät varoittelevat jalkapallon vaaroista? Eikö kukaan ajattele lapsia? 

Jalkapalloilusta ei varoitella, koska sen ympärillä ei leijaile seksin syntistä, myskintuoksuista ilmaa. Toisin sanoen, jalkapalloilulla ei ole seksistigmaa. Se on tervehenkinen harrastus, ei mitään epäilyttävää guruilua, joka vapauttaa eläimellisen seksuaalienergian kunnollisissa ihmisissä. Ennen vanhaan pelättiin masturbatsiooniin rappeuttavan selkärangan, nyt pelkäillään traumojen aiheuttavan jotakin vastaavaa.

Seksistigma on puritaanisen historian kaikuja. Se langettaa seksuaalisuuteen liittyvään puheeseen epäsopivan ja asiattoman klangin. Se tekee seksistä avoimesti puhuvasta naisesta epäilyttävän ja pelottavan. Ei ole sattumaa, että Merelää ruoditaan jutussa kaikin puolin törkeästi; hänen puhetapaansa, ulkonäköään ja osaamistaan käsitellään halventavasti ja epäillen. 

Samalla osallistujien mahdollinen traumatausta tekee esitetään niin, että he olisivat jonkinlaisia tahdottomia uhreja. Ikään kuin räsynukkeraasuja, jotka vastoin parempaa ymmärrystään (joka lääkäreillä ja psykologeilla tietysti on) osallistuvat pahalle seksikurssille, joka lopulta vahingoittaa heitä. Voi parkoja!

Voisiko moderni seksologinen lähestymistapa sittenkin olla sellainen, jossa naisten omat valinnat heidän oman seksuaalisuutensa suhteen olisivat kiitettäviä ja arvostettavia? Voisiko naisia kohdella yksilöinä, joilla on oikeus käsitellä myös traumojaan ja haasteitaan heidän itse valitsemillaan tavoilla? Voisiko heitä kuunnella - ja kuulla?

Palataan Murphyn lakiin. On aina mahdollista, että jokin ihmisen toiminta meneekin metsään. On aina mahdollista, että korttelifutiksessa menee nilkka ja kaverisuhteet paskaksi. On mahdollista, että jonkun traumatausta aktivoituu ikävällä tavalla seksikurssilla. Sitä varten on kylmäspray, Sexpon terapiakeskus ja kokonainen leegio erilaisia auttajia. 

Se, että ikävä asia on mahdollinen, ei tarkoita, että se olisi väistämätön, tai että sille ei voisi tehdä mitään. Tämä on ihan peruskauraa argumentaatioteoriassa, eivät menneet filosofian opintoni tällä kertaa hukkaan. Tosiasiassa traumamuistojen herääminen vakavalla tavalla on hyvin harvinaista, ja siihenkin voi varautua sekä kurssinvetäjä ja traumojen kantaja itse. Jos jotakin odottamatonta tapahtuu, ohjataan ihminen avun piiriin. Ei ole olemassa sellaista kurssia, jolla kukaan voisi tehdä enempää. 

Ja mitä traumoihin tulee, niin Merelän koko kurssin yhtenä suurena taustavaikuttimena on voimautuminen. Se tarkoittaa tässä kontekstissa sitä, että Merelä osallistuu toiminnallaan seksuaalikulttuurin kehittämiseen, jotta seksuaalista traumatisoitumista tapahtuisi yhä vähemmän. Sääli, että tämä jää Hesarin jutussa täysin huomaamatta, kun keskitytään mässäilemään Merelän finglishin pöyristyttävyydessä ja aikuisten naisten julkean Facebook-käyttäytymisen vaaroissa.

Seksuaalikulttuurin kehitys etenee monilla rintamilla, ja siinä tarvitaan monenlaisia tekijöitä. Ylimielisesti esitetty seksistinen näpäyttäminen ei tule pysäyttämään progressiivista, seksipositiivista aaltoa. Vaikka lääkäreitä ja psykologeja ei miellyttäisikään somesukupolven meininki, eivätkä avoimesti seksistä puhuvat ja väkevästi esiintyvät nuoret naiset, negatiivinen nurina ei ainakaan vie seksuaalikulttuuria eteenpäin.

Vielä kerran, tyypit! Vetoomus seksismiin puuttumiseksi Suomen seksologiselle seuralle

Kirjoitan vielä kerran Suomen seksologisen seuran asioista blogissani. Jätin itse seuran toiminnan vuosikokouksessa marraskuussa 2020. Samassa kokouksessa puheenjohtaja Tiina Vilponen erosi tehtävästään jatkuvan häirinnän ja kiusaamisen vuoksi. Tiina Vilponen on jo toinen nainen, jonka Osmo Kontula tukijoineen on savustanut pois seuran puheenjohtajan paikalta seksistisen vallankäyttönsä ja asiattoman toimintansa vuoksi. Maria Kihlström erosi pari vuotta aiemmin puheenjohtajan tehtävästä samasta syystä.

Samassa kokouksessa Kontula itse asettui jälleen seuran hallitukseen ehdolle ja valittiin, koska tarpeeksi haastajia ei ollut. Nostin itse kokouksessa seksismin esille ja ehdotin, että hallituksen kokoa rajattaisiin, jotta ehdokkaiden luottamuksesta voitaisiin äänestää. Esitykseni ei mennyt läpi. Erikoisena yksityiskohtana eräs nainen luopui hallituspaikastaan, jotta hallituksen jäsenistä ei tarvitsisi äänestää. Toisin sanoen seksismistä syytetty Kontula ei inahtanutkaan, kun nainen astui sivuun hänen takiaan. Minun mielestäni Kontulan olisi pitänyt sillä hetkellä jättää paikkansa ja päästää tämän nainen sijastaan hallitukseen. Näin olisi voitu myös päättää Kontulan aiheuttama kiistely seuran asioista. Mutta kun ei.

Kirjoitin asiasta avoimen vetoomuksen (alla) Suomen seksologisen seuran hallitukselle. Minusta ei ole oikein, että hallituksessa toimii seksismistä vakuuttavasti syytetty henkilö seuran arvojen vastaisesti. Jään odottelemaan seuran julkista vastausta asiaan.

Inhottavinta on ollut se, miten monet naiset ovat asettuneet Kontulan auktoriteettiaseman taakse, eivätkä kuuntele kahden nuoremman naisen kertomuksia seksisimistä. Vanhemman, ennen arvostetun miehen valta-asema sokaisee monet ja saa heidät hyökkäämään armottomasti niitä vastaan, jotka nostavat ikäviä asioita valoon. Tässä ei tosin ole mitään uutta seksismin vastaisen taistelun osalta; shoot the messenger on normaali kuvio näissä tapauksissa - valitettavasti. Kunnioitukseni monia entisiä kollegojani vastaan on romahtanut heidän selkärangattomuutensa ja ilkeytensä vuoksi. Heidän eettisen integriteettinsä mureneminen on ollut surullista katsottavaa. Se on kurjaa ja surullista.

Toivottavasi tämä jää viimeiseksi kirjoituksestani aiheesta. Yli vuoden vääntö seksismiä ja häiriköintiä ja asiatonta toimintaa vastaan on ollut uuvuttavaa. Ihmisten absurdit yhdistyssekoilut kiinnostavat tällä hetkellä 0% ja aion laittaa ylimääräisen energiani seksipositiivisuuden ja inklusiivisuuden edistämiseen ruohonjuuritason jutuissa. Toki palaan aiheeseen vielä, jos pakko on, mutta nyt jotain aivan muuta... Lisää aiheesta:

Ruma, törkeä ja asiaton blogitekstini Kontulan touhuista :D Osmon orkesteri - seksismiä ja myrkyllistä vallankäyttöä seksologien piireissä

Asiallisempi selvitys tapaus Kontulasta ja sen absurdeista vaiheista: Osmo Kontula yrittää syrjäyttää nuoren naisen seksologisen seuran puheenjohtajan paikalta - jälleen

Seksologisen seuran tiedote eräästä Kontulan tempauksesta: NACS-rekisteröintiä yritetään vaikeuttaa

Seksologisen seuran vastine hallituksen toimintaan kohdistuneisiin hyökkäyksiin: Vastine Suomen seksologiselle seuralle osoitettuun kritiikkiin

***

Suomen seksologisen seuran hallitukselle,

nostin vuosikokouksessa marraskuussa 2020 esille, että Osmo Kontulan ehdokkuus ja valinta seuran hallitukseen ovat eettisesti kyseenalaisia. Sekä Marja Kihlström että Tiina Vilponen ovat syyttäneet Kontulaa julkisesti seksismistä ja asiattomasta vallankäytöstä. 

Vilponen on lisäksi syyttänyt Kontulaa ja hänen tukijoitaan häneen kohdistuneesta systemaattisesta häirinnästä vuoden 2020 aikana, mm. perättömien syytösten ja NACS-rekisteröintiprosessin häirinnän vuoksi. Näistä syistä sekä Kihlstrom että Vilponen ovat luopuneet ennenaikaisesti seuran puheenjohtajan paikalta. Olen itse todistanut näitä tilanteita, osaa niistä läsnäolleena, ja pidän sekä Kihlstömin että Vilposen kertomaa totuudenmukaisena ja vakuuttavana.

Suomen seksologinen seura on sitoutunut syrjimättömyyteen. Seuraa koskee tasa-arvolaki, seuran omat eettiset ohjeet sekä seksuaalioikeudet, joita seura on sitoutunut edistämään. Kaikissa näissä kielletään seksismi eli syrjivä toiminta sukupuolen perusteella. Mikäli seuran luottamustehtävissä toimii seksismistä vakuuttavasti syytetty henkilö, seuran oma arvopohja ja toiminta joutuu kyseenalaiseksi.

Asia tulisi ottaa hyvin vakavasti, kun kaksi seuran edellistä puheenjohtajaa, Kontulaa nuorempaa naista, syyttävät häntä julkisesti seksismistä ja asiattomasta vallankäytöstä, ja väittävät että heidän lähtönsä luottamustehtävästä on Kontulan syytä. Kyseessä ei ole riita-asia, eikä epäselvyys seuran hallinnossa, vaikka Kontulan tukijat ovat näin yrittäneet esittää. Seuran hallinto sai marraskuun kokouksessa puhtaat paperit AVI:n määräämältä toiminnantarkastajalta. 

Jos Suomen seksologisen seuran hallitus ei puutu vahvasti seksismiin ja asiattomaan vallankäyttöön, ja antaa niihin syyllistyneen henkilön toimia luottamustehtävässä, seura ei ole omien arvojensa mittainen. Selkein ja kunniakkain ratkaisu olisi se, että Kontula eroaisi hallituksesta ja jättäytyisi rivijäseneksi, samalla tavalla kuin hän on häirinnällään pakottanut Kihlströmin ja Vilposen tekemään.

Vetoan tällä kirjeellä Osmo Kontulaan ja seuran hallitukseen, jotta he toimisivat oikein ja saisivat näin päätökseen koko vuotta 2020 varjostaneet kiistat, joissa Kontula on ollut keskipisteenä.

Terveisin,

Tommi Paalanen

VTT, MA, filosofi, seksuaalieetikko

Auktorisoitu seksologian kouluttaja (NACS)

Suomen seksologisen seuran hallituksen jäsen ja taloudenhoitaja 2018-2020

Osmo Kontula yrittää syrjäyttää nuoren naisen seksologisen seuran puheenjohtajan paikalta - jälleen

Vietin tänään 10.9.2020 elämäni neljä turhinta ja absurdeinta tuntia Suomen seksologisen seuran vuosikokouksen jatkokokouksessa. Siellä seurasin ja osallistuin outoon näytelmään, joka on jatkoa Osmo Kontulaa koskevaan saagaan, josta kirjoitin aiemmin täällä.

Aiempaa kirjoitustani on arvosteltu rajusti siksi, että käytän siinä rumaa kieltä. Joitakin seksologeja ja muita siis häiritsee enemmän rumasti sanominen kuin se, että Kontula on käyttänyt valtaansa seurassa väärin ja hyökännyt seksistisesti nuorta, naispuolista puheenjohtajaa vastaan. Marja Kihlström kirjoittaa itse asiasta täällä. 

Koska rumasti sanominen on joidenkin mielestä pahempaa kuin seksistinen hyökkäys toista kohtaan, aion käyttää tässä tekstissä hyvin asiallista kieltä. Lisäksi minua on varoiteltu useaan otteeseen ottamasta asiaan kantaa julkisesti, koska se saattaisi hämmentää entisestään seksologisen seuran mutkalla olevia asioita. Minun eettinen vakaumukseni ei kuitenkaan anna minun olla hiljaa niistä asioista, joita olen todistanut viimeisen kuukauden sisällä, ja tänään maailman oudoimmassa kokouksessa.

Seksologisen seuran jäsenistä moni on toivonut avoimuutta seuran asioihin. He eivät ehkä tiedä, mitä ovat tilanneet, mutta toimitetaan nyt. Olen itsekin avoimen keskustelun kannalla; pidän kurjana sitä, että kaikkea Kontulan ikävää toimintaa vuosien ajalta ei ole ollut mahdollista nostaa esille aiemmin. Suurimpana esteenä on ollut pelko hänen valtaansa kohtaan. Vasta nyt, kun Kontula on jäänyt eläkkeelle useista tehtävistään, ongelmista on voitu alkaa puhua. Niin suuri vaikutus asiattomalla vallankäytöllä on ollut.

Valitettavan tutun oloinen asetelma on nyt toistumassa. Osmo Kontula hyökkää voimalla seksologisen seuran nykyistä puheenjohtajaa vastaan. Kyseessä on Kontulaa huomattavasti nuorempi nainen, Tiina Vilponen, mikä ei ehkä yllätä Kihlströmin tapausta seuranneita. Yhteistä Marjan ja Tiinan välillä on se, että kumpikaan heistä ei taivu vallankäyttöön tai painostukseen, vaikka painostaja olisi miten arvovaltainen tahansa.

Nyt Kontula yrittää syrjäyttää Tiina Vilposen seuran puheenjohtajan paikalta vedoten teknisiin yksityiskohtiin seuran sääntöasioissa. Hän aloitti hyökkäyksensä elokuussa pidetyssä vuosikokouksen ensimmäisessä osassa väittäen, että Vilposen kausi hallituksen puheenjohtajana olisi vain yhden vuoden, ja että hänen pitäisi nyt luopua puheenjohtajuudestaan, vaikka seuran nykyisissä säännöissä puheenjohtajan kaudeksi on kirjattu 2 vuotta. 

Taustalla Kontulan syytöksissä on uusien sääntöjen hyväksyminen vuonna 2019. Uudet säännöt tehtiin, koska vanhat säännöt olivat vanhentuneet ja epäselvät, ja ne vain pönkittivät seurassa Kontulan aikoina vallinnutta epävirallista johtamiskulttuuria. 

Kontulan mielestä Tiinan pitäisi astua syrjään, koska vanhoina aikoina seuran käytäntönä on ollut puheenjohtajan valinta vuosittain. Puheenjohtajan kautta ei kuitenkaan mainita vanhoissa säännöissä, koska se on ilmeisesti unohtunut. Sen sijaan hallituksen jäsenen kausi mainitaan, se on 2 vuotta. Kyse on siis juuri sellaisesta epävirallisesta johtamiskulttuurista, jota on toteutettu Kontulan aikoina hänen päätöksillään ja valvonnassaan.

Kontulan syrjäyttämishankkeessa on kuitenkin unohdettu ottaa esille kaksi olennaista seikkaa:

• Kontula on itse ollut mukana vuosikokouksessa 2019, jossa uudet säännöt hyväksyttiin, ja jossa Tiina valittiin kahden vuoden kaudelle yksimielisesti. Kontula ei silloin kiistänyt sääntöjä tai Tiinan valintaa, eikä riitauttanut päätöksiä kokouksen jälkeen lain asettamassa määräajassa.

• Kontulaa alkoi kiinnostamaan Tiinan puheenjohtajakauden pituus ja sääntöasiat vasta, kun hän joutui oman toimintansa tähden seurassa erottamisprosessiin. Erottamisprosessia johti asiaan kuuluvasti seuran puheenjohtaja eli Tiina.

Kontulan hyökkäys Tiinaa vastaan on kosto erottamisprosessista. Kontula osallistui neuvotteluihin, joissa erottaminen päätettiin peruuttaa, ja hän hyväksyi sovinnon. Nyt hän päätti palata eläkkeeltään savustamaan Tiinaa ulos puheenjohtajan paikalta ja sääntötekniset kysymykset alkoivat kiinnostaa häntä kovin, vaikka niissä ei ollut mitään huomautettavaa vuonna 2019, kun hän oli itse uusia sääntöjä hyväksymässä.

Kontulan yritys syrjäyttää Tiinaa puheenjohtajan paikalta tuskin onnistuu sääntöjen ja yhdistyslain avulla. Sen sijaan Tiinaan ja seuran hallitukseen kohdistuva savustaminen, häirintä ja väsyttäminen saattaa onnistua. Kontula on masinoinut tuttujaan mukaan toimintaan ja nyt pieni joukko Kontulan kavereita tekee kaikkensa saadakseen seuran asiat mahdollisimman vaikeiksi.

Vaikka Kontula ja kaverit yrittävät esittää, että eivät tee yhteistyötä syrjäyttämisyrityksen masinoimiseksi, samanlaiset copy-paste -viestit eri henkilöiltä, luottamuksellisen tiedon vuotaminen ja tiiviit rintamat kokouksissa kertovat toista. 

Nyt Kontulan ja kavereiden hyökkäysten vuoksi seuran vuosikokous on mennyt täydeksi sirkukseksi. Jo kaksi kokousta on vedetty pääsemättä kokouksen järjestäymisasioita pidemmälle. Laskuakin touhusta kertyy muutama tonni per kerta tilojen ja järjestelyiden takia. Voihan seuran talouden näinkin tärvellä.

Syynä kokousten jumittumiseen on Kontulan leirin jatkuva ja intensiivinen hyökkäys seuran puheenjohtajaa ja hallitusta vastaan. Ilmeisesti taktiikka on se, että mitä ei voi saavuttaa lain sallimin asiallisin keinoin (esim. riitauttamalla puheenjohtajan kaudet oikeudessa) yritetään saavuttaa väsytyksellä ja sotkemalla seuran hallinto pitkäksi ajaksi.

Tämän päivän kokouksessa päädyttiin erikoisiin tilanteisiin. Osmo Kontula piti pari puheenvuoroa, joissa hän esitti olevansa hyvin huolissaan seksologisen seuran tilasta ja ilmapiiristä, vaikka hän on päätekijä ongelmien aiheuttajana. Kontula valehteli kirkkain silmin ja arvovaltaansa nojaten, että hänellä ei ole mitään tekemistä minkään kanssa, vaikka hän edellisessä kokouksessa elokuussa aloitti Tiinan syrjäyttämisen omien sääntötulkintojensa nojalla.

Lisäksi eräs pieni sattumus paljasti asetelman aika rumasti: Kontula tunki eräässä tilanteessa mikrofonin ääreen sanomaan asiaansa, ja vei mikrofonin Tiinalta, vaikka hänelle ei oltu annettu siinä kohdassa puheenvuoroa. Tällaista on se röyhkeys ja olettamus omasta asemasta (entitlement), jota monet seuran aktiivit ovat ihmetelleet jo vuosia. Nyt se pilkahti näkyviin kaikille muillekin.

Kokoussaaga jatkuu vielä, sillä kokous päättyi taas kesken, esityslistan kohtaan 3, jos muistan oikein. Osmo ja hänen kaverinsa ovat alkaneet saagan aikana esittää hurjia syytöksiä väärinkäytöksistä, luottamusaseman rikkomisesta ja talousrikoksista ilman perusteluja. Kokouksiin tarvitaan nyt lakiapua, koska tilanne on mennyt niin älyttömäksi.

Tällaiset ovat asiattoman vallankäytön kasvot. Väsyttämistä, valehtelua, mustamaalaamista ja perättömiä syytöksiä. Ja syynä on viime kädessä vain se asia, että nuoret naiset ovat uskaltaneet nousta Kontulan vallankäyttöä ja vanhoja epämääräisiä johtamiskäytäntöjä vastaan. 

Kirsikkana kakun päälle Kontula sanoi kokouksessa, että kun hän oli puheenjohtaja, mitään tällaisia ongelmia ei ollut. No ei ollut silloin, kun kaikki tekivät kuten Kontula sanoi.

Seksismin ja asiattoman vallankäytön kitkeminen on ikävää ja epäkiitollista työtä. Vanhojen miesten valta ulottuu pitkälle. Sen varjo on niin pitkä, että useat seksologisen seuran jäsenet ovat jääneet sen alle. Osmoa peesaillaan, seksismin vastustajia mustamaalataan ja arvovaltaa pelätään. Minun eettinen vakaumukseni ei salli tällaista, ja aion puolustaa seuran toimeliaita nuoria naisia viimeiseen asti tässä väännössä - vaikka he ovatkin täysin kykeneviä puolustamaan itse itseään, mutta ei kukaan tällaista yksin jaksa.

Lisäys 27.11.2020 Imperiumin vastaisku

Osmo Kontula ja pari kaveriansa lähtivät näemmä vastaiskuun oikein Hesarin palstalla. Tällä sumuverholla yritetään peittää sitä tosiasiaa, että Kontula on käyttäytynyt seksistisesti ja asiattomasti Tiina Vilposta ja Maria Kihlströmiä vastaan, ja että hän on ollut vallan väärinkäyttäjä Suomen seksologisessa seurassa jo vuosikausia.

Sumuverholla peitetään myös sitä seikkaa, että Kontula, tuo seksologian Väyrynen, on taas hakeutumassa seuran johtoon, kun hän on saanut häirinnällään ja kiusaamisellaan nykyisen puheenjohtajan, Tiina Vilposen, eroamaan. Ero astuu voimaan 30.11., joten Hesarin juttu on aika kätevästi ajoitettu ennen kriittistä kokousta. Tietääköhän Hesarin toimittaja, millaiseen vedätykseen Kontula ja kaverinsa on hänet vetäneet?

Kontula ja kaverinsa syyttävät minua lystikkäästi "maalituksesta" ja jutussa puhutaan ”julkisesta telottamisesta”, vaikka en ole käyttänyt somea enää pariin vuoteen. He ilmeisesti viittaavat näillä blogiteksteihini. Tiedoksi kaikille seksismin ja syrjinnän vastustajille: kaikki mitä teette on ilmeisesti nyt maalittamista ja telottamista, koska näin on Hesarissa todettu. 

Hesarin juttu on sumuverho. Siinä pari Kontulan kaveria yrittää vääntää asiaa jostakin koulutusjutuista tai pohjoismaisesta yhteistyöstä, joissa ei tosiasiassa ole mitään kiistanalaista, paitsi Kontula itse. Ainoa todellinen pihvi jää käsittelemättä: se, että Kontula on nyt onnistuneesta savustanut Suomen seksologisesta seurasta kaksi nuorempaa naista puheenjohtajan paikalta, ja on itse jälleen kampeamassa johtoon. 

Minä vastustan edelleen aktiivisesti seksismiä ja Kontulan sekä muiden käppäukkojen seksististä suhmurointia ja valtaan takertumista, vaikka se johtaakin siihen, että minua yritetään vetää lokaan Hesaria myöten. Sori, käppäukot ja -akat, ei onnistu!

Osmon orkesteri - seksismiä ja myrkyllistä vallankäyttöä seksologien piireissä

Vaikka Suomi on maailman mittakaavassa varsin tasa-arvoinen maa, täälläkin esiintyy edelleen ummehtunutta seksismiä työpaikoilla ja ammatillisissa ympyröissä. Ilmiön yksi muoto on vanhojen ukkojen sairastuminen valta-asemaansa. Marja Kihlström nosti juuri esille Instagramissa, miten tunnettu seksologi, Osmo Kontula savusti hänet pois Suomen seksologisen seuran puheenjohtajan paikalta.

Kontula pyöritti Suomen seksologista seuraa omana orkesterinaan pari vuosikymmentä. Hän toimi seuran puheenjohtajana useita vuosia, ja silloin kun hän ei ollut suoraan puikoissa, oli hän varapuheenjohtajana ja takapiruna. Kontulan toimintaa kuvasi se, että mikään aloite tai uudistus ei mennyt yhdistyksen toiminnassa läpi, jos sille ei ollut Kontulan siunausta. Aloitteen valmistelulla, perusteluilla tai kannatuksella ei ollut merkitystä. Jos Kontula ei asiasta tykännyt, se lytättiin ja rutattiin kaikin keinoin.

Kun Marja Kihlström valittiin Suomen seksologisen seuran puheenjohtajaksi 2017, seura oli ottamassa vuosikymmenen harppauksen kohti nykyhetkeä. Kihlström on valovoimainen ja vahvatahtoinen ihminen. Hän halusi uudistaa seuran toimintaa ja nostaa sen pienehkön piirin touhukerhosta nykyaikaiseksi, näkyväksi järjestöksi. Tämä olisi tarkoittanut Kontulalle vallan lipsumista omista käsistä pois, niinpä hän kääntyi Kihlströmiä vastaan, asettui kaikessa poikkiteloin ja myrkytti seuran hallituksen työskentelyilmapiirin.

Lopputuloksena Kihlström sai pian perseilystä tarpeekseen ja lähti. Hänen oli mahdotonta johtaa seuran toimintaa, koska Kontula pani joka käänteessä arvovaltansa häntä vastaan, aukoi privaatisti päätään, huusi ja rähjäsi sekä maanitteli vanhat tuttunsa yhdistyksessä Kihlströmiä vastaan. Myrkyllisen ilmapiirin seuraukset olivat paikoin absurdeja, kun Kontulan johdolla seuran hallitus torppasi täysin perusteltuja hankkeita, kuten esitteiden ja käyntikorttien painatuksen, vain siksi, että Kihlström niitä esitti.

Toisin sanoen eläkeikää lähestyvä käppäukko ei pystynyt käsittelemään sitä, että uusi puheenjohtaja oli nuori nainen, ja haluton soittamaan kakkosviulua Osmon orkesterissa. Kihlstömillä oli oma tahto, omat ajatukset seuran toiminnan kehittämisestä ja halu viedä asioita tarmokkasti eteenpäin. Nämä ovat vaarallisia ominaisuuksia nuorissa naisissa. Ne panevat käppäukot viralta.

Osmo Kontula on Suomen tunnetuin tutkija seksologian alalla. Hänelle olisi ollut tarjolla oikein arvovaltainen ja kunnioitettu rooli alan pioneerina ja mentorina nuoremmille tekijöille. Sen sijaan hän valitsi pitää kiinni omasta valta-asemastaan kurttuiset rystyset valkoisina rapauttaen kaiken sen arvostuksen, jonka hän olisi voinut muuten pitää.

Kontulan asenne mustui myöhemmin entisestään, ja kulminoitui siihen, että vuoden 2018 keväällä häntä ei enää valittu "oman yhdistyksensä" hallitukseen, koska jopa monet hänen entisistä huilisteistaan olivat saaneet tarpeekseen. Sittemmin keväällä 2020 hänet erotettiin Suomen seksologisesta seurasta kokonaan vahingollisen suhmurointinsa takia.

Lähdin itse aikanaan kävelemään Suomen seksologisen seuran hallituksesta Osmon orkesterin absurdin vallankäytön takia, ja koska seuran toiminnan kehittäminen ilman Kontulan siunausta oli mahdotonta. Marja Kihlströmin kohtaama älytön perseily oli viimeinen niitti, joka romahdutti lopun kunnioitukseni Kontulaa kohtaan.

Valitettavasti Kontulan törkeä käytös ei alkanut eikä päättynyt tähän. Erityisesti nuoret, uransa alkupuolella olevat naiset ovat kohdanneet vähättelyä ja halveksuntaa, mikäli he eivät ole olleet halukkaita soittamaan Osmon orkesterissa. Luultavasti tarinoita kilometrien mittaisista, vittumaisesta kirjelmöinneistä, määräilevistä puheluista, halventavista kommenteista ja muista alentavista tempauksista alkaa nyt tupsahtelemaan enemmänkin esille. Tiedän Kihlströmin lisäksi ainakin 4 tai 5 henkilöä, jotka voisivat puhua suunsa puhtaaksi myrkyllisestä vallankäytöstä.

Osmo Kontulan romahdus arvostetusta tutkijaksi käppäukoksi on surullinen kuvio, jossa hän jäi valta-asemaansa jumiin, eikä osannut antaa soihtua eteenpäin. Sääli jää kuitenkin ohimeneväksi häivähdykseksi, sillä Marja Kihlström tai kukaan muu ei ole ansainnut sellaista maan kaivamista jalkojen alta, halveksuntaa ja myrkyllistä käytöstä, minkä avulla Kontula asemastaan kiinni piti.

Vallan ja myrkyllisyyden yhdistelmä johti siihen, että kukaan ei uskaltanut nostaa Kontulan toimintaa tapetille kuin vasta useamman vuoden päästä tapahtumista. Kiitän Marjaa rohkeudesta kirjoittaa asiasta nyt. Vanhojen ukkojen kulttuuri väistyy hitaasti, mutta se väistyy!

***

Lisäys 1.6.2020. Tätä tekstiä on arvosteltu siitä, että se sisältää vahvistamattomia väitteitä ja on ikävä tyylilajiltaan. Tekstin väitteet perustuvat omiin kokemuksiini Suomen seksologisen seuran aktiivina ja Marja Kihlströmin läheisenä työtoverina eli kirjoittamani perustuu ensi käden tietoon. Olen nähnyt Kontulan asiattomia ja epäammatillisia kirjeitä sekä kuunnellut vierestä, kun hän huutaa ja rähjää puhelimessa. Olen myös itse kohdannut hänen epäammatillista ja epäkollegiaalista suhmurointiaan yhdistyksen hallitustyöskentelyssä ja seurannut useita tapauksia sivusta. Jos tekstin tyylilaji huolestuttaa enemmän kuin seksismi ja myrkyllinen vallankäyttö yhdistystoiminnassa, on syytä katsoa peiliin.