Ina Mikkola porautuu pornoon uudessa sarjassaan Ina sydän porno. Sarjassa on kuusi jaksoa, ja ne esitetään SUBilla keskiviikkoiltaisin. Konsepti on poikkeuksellisen hyvä, sillä Ina pohtii, tutkii ja heittäytyy, ja käsittelee aihetta pintaa syvemmältä. Harva pornodokumentti on näin raikas otteeltaan. Tässä ohjelmassa ei ole ennalta asetettuja ideologisia olettamuksia tai pakolla aiheen päälle väännettyä (yleensä kielteistä) näkökulmaa. Tutkimusmatka näyttää ja tuntuu aidolta.
Kirjoitan ohjelman jaksojen vanavedessä kustakin jaksosta pohdiskelevan arvion. Ina kutsui ohjelmansa esikatselussa porukkaa mukaan vallankumoukseen avoimen pornopuheen nimissä. Ota mielelläni osaa tällaiseen vallankumousaaltoon!
Ohjelman ensimmäinen jakso sijoittuu pornon pääkallonpaikalle San Fernando Valleyhin Kaliforniassa. Pornolaaksona tunnettu alue on maailman merkittävin pornon tuotantokeskus, josta alan legendat kuten Nina Hartley ja Ron Jeremy ovat nousseet tunnetuiksi. Kumpikin esiintyy ohjelmassa hykerryttävällä tavalla.
Jakso aloittaa sarjan kovan luokan myytinmurtamisella. Sitkeiden pornoa koskevien ennakkoluulojen mukaan pornon esiintyjät ovat rikkinäisiä ja traumatisoituneita, hyväksikäytettyjä ihmisparkoja. Inan haastateltavat olivat kaikki säkenöiviä, vahvoja, älykkäitä, itsevarmoja ja sensuaalisia ihmisiä. Siis jotakin aivan päinvastasta. Teen kolme pientä katsausta henkilöistä nouseviin teemoihin.
Voimaa ja itseluottamusta
Jokainen haastateltava nosti esille pornon olevan heille jollakin tavalla voimauttavaa. Joko se näyttäytyi henkilökohtaisesti voimauttavana siten, että esiintyjän polku pornoon oli samalla myös heidän oman seksuaalisen kasvunsa ja vapautumisensa polku, tai sitten porno toimii voimauttavana esittäessään sellaisia seksuaalisuuden puolia, jotka ovat olleet yhteiskunnallisesti paitsiossa, stigmatisoituja tai ikävällä tavalla esitettyjä.
Pornoa koskevissa kielteisissä asenteissa on usein esitetty ns. damaged goods -luulo, jonka mukaan pornossa esiintymistä selittää henkilön traumatisoituminen tai jokin muu rikkinäisyys. Olettaman taustalla on ollut koominen virheajatelma, että ei kai kukaan täysijärkinen pornoa tekisi, koska väitteen esittäjä ei itse voisi kuvitella esiintyvänsä pornossa. Tämä olettama johtuu tietysti sen esittäjän seksuaalisesta keskenkasvuisuudesta, kokemattomuudesta tai omasta rikkinäisyydestä, mutta se on kätevästi projisoitu itsen ulkopuolelle pornoesiintyjiin.
Nykyisin olettama on kumottu napakasti tieteellisellä tutkimuksella. Psychology Todayn juttu kertoi asiasta jo vuonna 2012, mutta olettamusta tai sen muunnelmia kuulee yhä. Ehkä Ina saa vihdoin taottua tämän tosiasian ihmisten kalloihin: alasti esiintyminen ja seksi kameran edessä vaatii hyvää kehosuhdetta ja seksuaalista itsetuntoa. Pornon esiintyjillä nämä ovat keskivertoväestöä paremmassa kunnossa.
Etulinjassa
Ohjelmassa kosketeltiin pornon ajankohtaisuutta usealla eri tavalla. Erityisen kiinnostava oli Ela Darlingin johtaman studion pioneerityö virtuaalipornossa. Hänen studionsa on tuottanut ensimmäisiä virtuaalipornopätkiä ja interaktiivisia virtuaalitapaamisia pornoesiintyjien kanssa. Niiden toteuttamiseksi on tuotettu omia kuvausmenetelmiä ja -laitteita.
Porno on ollut etulinjassa lähes kaikissa mediamurroksissa, ja niin näyttää olevan tässäkin tapauksessa. Virtuaaliviihde tulee kirjaimellisesti syliimme alastomina kehoina ja fantasioina. Koska pornon katselu on usein henkilökohtaista ja intiimiä, sopii virtuaaliteknologia tähän erinomaisesti.
Porno on etulinjassa myös seksuaalikulttuurissa. Amerikkalaisessa seksuaalisessa sielunmaisemassa pyöritellään nykyisin paljon perhesuhteisiin liittyviä seksifantasioita. Hyvin tavallisia aiheita ovat äiti- ja isäpuolet sekä sisarusten välinen seksi, joiden taustalla lienee amerikkalaisen kulttuurin tapa siivota seksuaalisuus ja alastomuus jyrkästi pois perhepiiristä.
Ohjelmassa esiintynyt pornostudio Girlsway on yksi niistä studioista, jotka ovat tehneet tästä kulttuurisesta erikoisuudesta tavaramerkin. Jaksossa vierailtiin kuvauksissa, joissa äitien askartelukerhoon värvätään yhden äipän tytärpuoli, ja homma yltyy nopeasti täydeksi lesbo-orgiaksi. Porno ei luo näitä fantasioita tyhjästä, vaan toimii kulttuurisen seksuaalisen alitajunnan tulkkina. Pornon ja kulttuurin suhde ei ole yksisuuntainen, vaan ennemmin hermeneuttinen kehä, joka kierrättää aiheita lisäten joka kierroksella aina uutta ainesta.
Aktivismia ja kasvatusta
Oikeastaan kaikki esiintyjät pitivät itseään eräänlaisina aktivisteina, jotka pyrkivät avartamaan seksuaalikulttuuria, laajentamaan yleisönsä seksuaalista ajattelua tai valistamaan seksuaalisuuden eri puolista. Tämä avartava ja voimauttava näkökulma on läsnä, vaikka toiminnassa olisi vahvoja kaupallisia vaikutteita; yksi motiivi ei sulje pois toista.
Veteraanipornotähti Nina Hartleyn kanssa tehty haastattelu kiteytti mahtavasti aktivismin, intohimon ja voimautumisen sykerön. Hartley on samanaikaisesti pornon tekemisestä nauttiva vapaa sielu sekä seksuaalivalistaja, jonka opetukselliset videot ovat parantaneet lukuisien katsojien seksielämää. Jopa haastattelun aikana hän antoi makoisia vinkkejä siitä, miten seksikumppanukset voivat paremmin kommunikoida ja opettaa toisiaan seksijutuissa. Suuseksiä voi harjoitella hauskasti peukalon ja etusormen välistä herkkää lihaa imemällä ja lipomalla. Hartley on henkilökohtainen idolini!
*
Porno monipuolistaa seksitapoja, mutta myös vapauttaa katsojansa nauttimaan mitä erilaisimmista fantasioista. Pornon tärkein kirjoittamaton sanoma on ehkä se, että on sallittua nautiskella ilman pidäkkeitä ja häpeää. Tämä on viesti, jota moni seksuaalikasvattajakaan ei tohdi tai osaa välittää - ehkä jotkut ovatkin juuri siksi niin kitkeriä pornoa kohtaan. Kateudesta.
Minulla ei ole paljoa kielteistä sanottavaa ohjelmasta. Ainoa kohta, josta voin vähän urputtaa, on Inan ”häröä läppää” kummastelu lesbotytärpuolifantasioista. Pinnallisesti katsoen häröä juu, mutta kenenkään seksuaalinen fantasiamaailma ei ole oikeasti läppää. Kannattaa luopua häpeää aiheuttavista puhetavoista, vaikka itseä kuinka kummastuttaisikin.
Kaikista suurin urputuksen aihe kohdistuu SUB-kanavaan. Miksi helvetissä sarjalla on K16-leima? Tämähän on mitä parhainta pornokasvatusmateriaalia uteliaille teineille, jotka ovat kuitenkin jo nähneet kaikki ne pornopätkät, joista ohjelmassa puhutaan! Pornokasvatuksen tarve ei katso ikärajaa, eikä pornosta voi puhua menemättä itse asiaan. Ja sen Ina tekee aivan helvetin upeasti!
