Tosi rakkaus odottaa - tai sitten ei

Ameriikan maalla evankelisten uskovaisten piirissä yleistyneet siveyslupaukset ja niiden tunnukset ovat saaneet jalansijaa myös täällä härmän turuilla. Tunnetuin moisista käsityksistä lienee täälläpäin "Tosi rakkaus odottaa" -aate, joka on kaikessa totisuudessaan aika liikuttava.

Hanna Salomäki on julkaissut aiheesta tutkimuksen, jossa aatetta kutsutaan "seksuaalieettiseksi nuortenliikkeeksi". Kirjan otsikon osuessa pahasti silmään äskettäin, lienee tarpeellista ravistella hieman hurukristillisiä käsityksiä eettisyydestä. Nimittäin sekä kirkolla että muilla kristillisten aiheiden kanssa puuhailevilla henkilöillä tuntuu olevan piintynyt käsitys siitä, että kristilliset elämänohjeet olisivat muka etiikkaa.

Käsillä oleva tapaus kertoo kristillisten liikkeiden tarpeesta esitellä elämäntapavalintansa ikään kuin ne olisivat eettisiä velvollisuuksia. Seksiin ryhtyminen tai siitä pidättäytyminen ei ole millään tapaa eettistä. Seksuaalielämän aloittaminen on yksilöllinen valinta, jonka jokainen tekee omista lähtökohdista ja vaikuttimistaan käsin. Kysymykset eettisestä oikeasta ja väärästä eivät liity asiaan millään välttämättömällä tavalla.

Asia on oikeastaan täysin päinvastoin kuin mainittu luonnehdinta yrittää esittää. "Tosi rakkaus odottaa" on epäeettinen liike. Se huiputtaa ihmisiä uskomaan, että elämäntapaan ja -ihanteisiin liittyvät valinnat olisivat muka eettisiä velvollisuuksia. Liikkeen epäeettisyys on vielä raskaampaa, mikäli sen ohjeita tuputetaan käyttämällä painostusta tai auktoriteettia. Seksi ei ole vahingollista tai epäeettistä, mutta aivopesu on.

Savon Talibani

Suurten talibani-opettajien puheenvuoroissa homoseksuaalien katsotaan olevan kurjan koiran arvoisia tai alempana. Heidät kehoitetaan viemään korkeaan rakennukseen ja heittämään alas. Tuomion taustalla on vakaa usko siihen, että homot ovat luonnottomia olentoja luonnottomine haluineen. Samaa argumenttia käyttävät myös vanhoilliset katolilaiset ja muut huru-uskovaiset, joille toisten ihmisten vihaaminen on elämäntehtävä.

Sofi Oksanen kirjoittaa kolumissaan homovihan eri muodoista kaikessa raadollisuudessaan. Vihan ja väkivallan taustalla on aina jokin käsitys, joka oikeuttaa silmittömän julmuuden. Yksinkertaisuudessaan kyse on ikivanhasta konstista, jota kaikki hirmuhallitsijat ja vainoojat ovat soveltaneet menestyksekkäästi: kiistetään kohteena olevalta ryhmältä ihmisyys.

Oma kansanedustajamme, Savon Talibani, Pentti Oinonen jatkaa tätä perinnettä suoraselkäisesti. Hän ei pelkää astua samaan laivaan sortajien, murhaajien ja kiihkoilijoiden kanssa. Pentin mielestä homojen avioliitot ovat sama asia kuin avioituminen koiran kanssa. Lisäksi lapset kärsivät ja pedofiilit rellestävät. Jos Kekkonen tietäisi, niin sanoisi perkele!

Perus-Pena ei kuulemma edusta perussuomalaisten linjaa, onpahan muuten vaan puolueen varapuheenjohtaja. Liekö sen parempi, että linjanvetäjänä on änkyräkatolilainen. Seksuaaliseen vapauteen liittyvissä kysymyksissä uskonto ja ihmisviha ovat pettämättömän myrkyllinen yhdistelmä.

Homoinhonsa valloilleen päästäneet yksilöt taantuvat primitiiviselle tasolle, jossa vihan kohde pyritään nuijimaan matalaksi. Järjestäytyneessä yhteiskunnassa sitä yritetään poliittisesti, muualla hakataan, kidutetaan ja tapetaan. Julmuutensa sivistyksen verhoon kätkevät ihmishirviöt kuuluvat silti samaan porukkaan talibanien kanssa.

Yliseksualisoitunutta pakkolesboilua

Jokunen aika sitten julkaistu uutinen kertoi pääkaupunkiseudun kouluissa sattuneen pari tapausta, joissa tytöt ovat painostaneet kavereitaan pussailemaan toisiaan. Uutisessa tyttöjen välinen pussailu rinnastetaan lesbosuhteisiin ja Opetushallituksen ylitarkastaja Heidi Peltonen ilmaisee, että "yliseksualisoitunut käytös on reaktio ympäristön tuottamiin malleihin."

Mikä vitun yliseksualisoitunut? Jos löytäisin sen yksilön, joka on moisen sanahirviön on synnyttänyt, niin hakkaisin siitä nahkaruoskalla selityksen, millä perusteella hormonimyrskyissä heilahtelevien teini-ikäisten käytös voidaan tulkita yliseksualisoituneeksi. Tai edes seksualisoituneeksi.

Kaikki, mikä on ei-seksuaalista voidaan seksualisoida. Esimerkiksi banaani voidaan mieltää seisovaksi kyrväksi, jolloin se seksualisoidaan. Ihminen on yleensä seksuaalinen jo ennestään, joten ihmistä ei voi seksualisoida. Toisaalta esimerkiksi seksuaalisesti kaltoin kohdellusta lapsesta voi tulla yliseksuaalinen, jolloin hän toimii liioitellun seksuaalisesti ikäkaudestaan poikkeavilla tavoilla.

Teini-ikäiset tuskin toimivat uutisen tapauksessa yliseksuaalisesti. He toimivat pelkästään seksuaalisesti, mikä rikkoo koululaitoksen normeja vastaan. Ja kun kyseessä on kiusaamistilanne, niin käytös on jo lähtöjään liioiteltua ja yliampuvaa. Kun oppilas A vetää oppilas B:tä turpaan koulun pihalla, ei kysymys ole yliväkivaltaisesta käytöksestä, vaan ihan pelkästä väkivallasta. Samalla tavalla pitäisi tässä olla kyse seksuaalisesta kiusaamisesta eikä yliseksuaalisesta ylikiusaamisesta.

On omituista, miten "yliseksualisoituminen" on muotisanana levinnyt eri alojen asiantuntijoiden käyttösanastoon ilman, että he jaksavat miettiä, miten oudosta käsitteestä on kyse. Käsissämme on taas yksi pseudoviisas hokema, jolla voidaan päivitellä yhteiskunnan nykytilaa ja nuorison rappiollista käytöstä - ihan kuin "esineellistäminenkin".

Toverini Henri on antanut sanalle erinomaisen sanakirjamääritelmän:

yliseksualisoitunut (akat. paskap.) mitä tahansa, joka poikkeaa 50-luvun siveysnormeista; hätähuuto ihmisiltä, jotka ovat pudonneet alati nopeammissa sykleissä muuttuvan maailman rytmistä