11.2.2009

Pakkoseksi pakolliseksi!


Seksualisti on salakavalasti kasvanut taaperoikään: 1v-syntymäpäivä vilahti ohi tammikuussa. Sen kunniaksi jakelen iskuja puolelta toiselle. Olen jo parin kirjoituksen verran mätkinyt Moilasen feminististä muka-humoristista noloilua. Nyt on vuorossa Hännikäisen miesaktiivinen ulostulo.

Timo Hännikäisen juoni on neroudessaan lähes häkellyttävä: Pillua naisvihalla! Tämähän on perinteinen macho-miesten taktiikka, mutta nyt tie on avattu myös hintelille runoilijoille. Voi silti olla, että Hännikäisen versio taktiikasta on hieman väärin kohdennettu...

Mies tekee moilaset asialleen. Vaikka seksuaalinen syrjäytyminen on tärkeä puheenaihe, hänen valitsemansa retoriikka vie huomion toisaalle. Hesarin jutun mukaan hän ei kirjoita pilke silmäkulmassa, mutta ehdottaa kuitenkin naisille pakollista seksipalvelusta miesten asepalveluksen rinnalle. Vitsi tai ei, pakkoja lisäämällä tuskin luodaan parempaa maailmaa.

Sukupuolikeskustelun tilaa kuvaa hyvin myös Hännikäisen käsitys auvoisesta menneisyydestä. Hänen mielestään asiat olivat paremmin silloin, kun "
perheinstituutio, rakastajattaret ja bordellit pitivät huolen siitä, että seksi oli kaikkien ulottuvilla."

Onko esimerkiksi puritanismin ajan mukainen pikkuporvarillinen perhemalli muka jotekin ihanteellinen seksistä nauttimisen kannalta? Entisajan luokkayhteiskunnissa moinen auvo oli ainoastaan todella rikkaiden ja yläluokkaisten saatavilla. Silloinkin skandaalinkäry oli ilmassa aivan toisissa mittasuhteissa kuin nykyään.

Ja miksi kurotella menneisyyteen? Perheen perustaminen on varsin suosittua nykyäänkin. Rakastajattaren hankkiminen on varmasti helpompaa kuin männävuosina ja seksiä saa edelleen rahalla. Miksi siis nostalgia? Luultavasti kyse on vain heikosta kultturihistorian tuntemuksesta ja parempien entisaikojen naiivista romantisoimisesta.

Ilman kaikkea tätä roskaa olisin ihan hyvin voinut olla Hänniksen kanssa samaa mieltä parinvalinnan kovuudesta ja huonoista käytöstavoista. Nyt kuitenkin typeryyksien laukominen on ohittanut periaattessa tärkeän viestin. Ihan kuin tulisi mieleen eräs toinenkin mieskirjailija...