3.11.2008

Sexpo taistelee ihmisoikeuksien puolesta!


Olen Sexpo-säätiön puheenjohtajan roolissa tehnyt kantelun oikeuskanslerille KKO:n päätöksestä, jossa sallitaan poikien ympärileikkaus uskonnollisista syistä. Kantelu on uutisoitu mm. Aamulehdessä. Jos jotakuta kiinnostaa itse kantelun teksti, niin minua voi viskata sähköpostilla. Alla Sexpon lehdistötiedote kokonaisuudessaan.

*
**

Kantelu oikeuskanslerille KKO:n ympärileikkauspäätöksestä

Sexpo-säätiö on tehnyt kantelun oikeuskanslerille Korkeimman oikeuden ratkaisusta, jossa sallittiin poikalapsen ympärileikkaus vanhempien pyynnöstä uskonnollisilla perusteilla (KKO 2008:93). Sexpo-säätiön kanta on, että ratkaisu on Suomen perustuslain ja Suomea sitovien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten vastainen. Oikeuskansleria vaaditaan tutkimaan ratkaisun laillisuus ja hänen tulee edellyttää, että Oikeusministeriö ryhtyy asianmukaisiin toimenpiteisiin, jotta Suomen lainsaadäntö ympärileikkausten suhteen saadaan perustuslain mukaiseksi.

KKO antoi 17.10. julki tuomion, jonka mukaan lapsen äiti ei syyllistynyt lapsensa pahoinpitelyyn teettäessään hänelle ritualistisen, uskonnon vaatiman peniksen esinahan silpomisen. Päätöksen mukaan kyseessä oli vaaraton toimenpide, joka aiheutti lapselle vain hieman kipua ja vaivaa viikon tai parin ajan, mutta siitä ei aiheutunut lapselle pysyvää haittaa.

Suomen perustuslaki takaa jokaiselle kansalaiselle oikeuden koskemattomuuteen ja yhdenvertaisuuteen. Korkeimman oikeuden ratkaisu rikkoo näitä periaatteita. Ratkaisu syrjii poikia ja merkitsee sitä, että he ovat vanhempiensa omaisuutta, joilla ei ole perustuslain ja ihmisoikeussopimusten takaamaa koskemattomuuden suojaa kaikkein intiimeimmällä kehon alueella.

Ratkaisussaan KKO sivuuttaa Suomen perustuslain sekä allekirjoitetut kansainväliset sopimukset, joissa kielletään syrjintä sukupuolen perusteella. Ratkaisussa todetaan yksiselitteisesti, että tyttöjen sukupuolielinten silpominen uskonnon tai perinnetavan vaatimuksesta on rikollinen teko. KKO:n ratkaisu tarkoittaa sitä, että pojan sukupuolielinten koskemattomuutta saa loukata ilman seuraamuksia. Siis poikalapset ovat päätöksen perusteella vanhempiensa omaisuutta, jonka sukuelimiä he saavat silpoa uskonnon tai perinnetavan niin kehoittaessa.

Kun KKO väittää, että poikien sukupuolielinten silpominen on vaaraton toimenpide, asettuu se ylimmän lääkärin rooliin. Lukuisat lääkärien yhteisöt, kuten Suomen lääkäriliitto, ovat ottaneet kansainvälisesti sen kannan, että toimenpiteeseen sisältyy myös sairaalaolosuhteissa suuria terveysriskejä, jopa koko peniksen amputaation ja sairaalabakteerien aiheuttamien, kuolemaan johtavien infektioiden vaara.

KKO esittää perustelunaan, että esinahan silpominen auttaa poikalasta samaistumaan omaan uskonnolliseen yhteisöönsä. Näkemys ei ole kestävä kehityspsykologian valossa. Ei ole perusteltua väittää, että lapset samaistuisivat yhteisöönsä esinahkansa perusteella. Lapsen kasvua yhteisön jäseneksi viitoittavat pikemminkin sosiaaliset suhteet.

KKO:n ratkaisu on ristiriidassa suomalaisen oikeuskäytännön kanssa ja jopa KKO:n omien aikaisempien päätösten kanssa. KKO:n ratkaisussa 1993:151 todetaan, että vanhempi ei saa käyttää ruumiillista kuritusta, kuten tukistamista tai luunappeja, kasvatustarkoituksessa. Myös koiran hännän typistäminen on Suomessa kielletty eläinten suojelun perusteella. Näiden esimerkkien valossa on käsittämätöntä, että KKO sallii poikalasten sukuelinten silpomisen.

Suomi on oikeusvaltio, jossa jokaiselle kansalaiselle taataan perusoikeudet ikään, uskontoon tai kulttuuritaustaan katsomatta. Tästä periaatteesta tinkiminen ei kuulu edes Korkeimman oikeuden toimivaltaan.

3 kommenttia:

laura kirjoitti...

Hyvä!

"Ei ole perusteltua väittää, että lapset samaistuisivat yhteisöönsä esinahkansa perusteella. Lapsen kasvua yhteisön jäseneksi viitoittavat pikemminkin sosiaaliset suhteet."

Ja vaikka jotenkin ihmeellisesti samaistuisivatkin, so what? Julmuus on julmuutta. Lasten rääkkääminen on tyhmintä julmuutta. Varmasti ympärisilvotut tyttölapsetkin jossain kulttuureissa leikkauksen myötä "samaistuvat uskonnolliseen yhteisöönsä"... Hyi helvetti.

Tulta syöksevä lintu kirjoitti...

Puutut niin moneen ajankohtaiseen aiheeseen, että kommentoinpa taas.

"KKO esittää perustelunaan, että esinahan silpominen auttaa poikalasta samaistumaan omaan uskonnolliseen yhteisöönsä. Näkemys ei ole kestävä kehityspsykologian valossa. Ei ole perusteltua väittää, että lapset samaistuisivat yhteisöönsä esinahkansa perusteella. Lapsen kasvua yhteisön jäseneksi viitoittavat pikemminkin sosiaaliset suhteet."

Kyllä tämä on nyt hieman hassu väite. Sosiaalisten suhteiden jakaminen ilmenee ihmiselämässä materiaalikäytänteiden kautta. tämä tarkoittaa, että ollakseen sosiaalinen ja tullakseen sosiaalisesti tunnistetuksi, ihmisen on jätettävä jälkiä. Karkeimmillaan tämä tarkoittaa juuri sosiaalisten suhteiden tunnistamista oman kehon kautta. En tiedä mihin kehityspsykologiaan täsmälleen viittaat, mutta olen sitä mieltä, että todiste tästä kävelee tasaisena virtana kadulla vastaan. Ihmisten ilmiasut suorastaan tulvivat koheesiota. Kysyttäessä ihmiset sekoittavat politiikan ja ulkomuodon sen suurempaa häpeää tuntematta.

Esimerkkejä yhteisöistä, joissa joko ympärileikattu tai ympärileikkaamaton nähdään iljettävänä tai epäpuhtaana on tuhottomasti aina juutalaisuuden ja islamin historioista nykypäivän amerikkalaisiin vaihtoehtopornografioihin. Esimerkiksi Harri Kalha esitteli jälkimmäiseen liittyvää "Foreskin Fandom" -materiaalia viime vuoden Pornoakatemiassa (18.10.2007). Aineisto sisälsi esimerkiksi ympärileikattujen miesten (usein latinoja, koska Yhdysvalloissa latinoista lasketaan olevan vain 54% ympärileikattuja; vrt. valkoisten 85%) peniskateuskertomuksia koskien esinahattomuudesta koituvaa alemmuudentunnetta ja toisaalta esinahan seksuaalisen roolin korostumista:

"When I was a child, I prayed I would get my foreskin back in Heaven."

=:)

Eli on kyllä perusteltua väittää, että leikattu esinahka toimii identifikaation ja itseidentiteetin välineenä.

En kuitenkaan puolustele silpomista, enkä tiedä, miksi lasten tulisi itseisarvoisesti samaistua tiettyyn uskonnolliseen tai kulttuuripoliittiseen klikkiin. Miksi lapselle täytyy ehdoin tahdoin ja väkivalloin antaa valmiiksi tietyn sosiaalisen ekskluusion välineet? Vastustan käytäntöä, mutta en minkään evidenssin valossa katso voivani väittää, ettei samaistumista tapahtu.

Seksualisti kirjoitti...

Vaaditaan silti huomattava määrä sosiaalisia käytänteitä ja tauhkaamista ennen kuin esinahanpalasta (tai sen olemattomuudesta) tulee identiteetin focus.

Esim. alastomuutta kaihtavien muslimien maailmassa lapsen esinahkaan liittyvä identifikaatioprosessi on täysin lapsen vanhempien ja muun yhteisön masinoimaa kulttuurista teatteria. Jos asiaa ei pidettäisi tapetilla, tuskin kukaan edes huomaisi, onko poikaa ympärileikattu vai ei. Vielä paremmin tämä pätee tytöillä.

On totta, että tuo kohta on helppo lukea väärin, mutta sen ponsi on siinä, että identiteetit ovat tosiasiassa aina sosiaalisesti rakentuneita eivätkä välttämättömässä suhteessa kehon yksityiskohtiin.

Esimerkiksi voi ottaa vaikkapa sairauden runteleman miehen, jota yhdessä yhteisössä inhotaan ja hyljeksitään ja toisessa autetaan ja hoivataan. Hänen suhteensa yhteisöön määräytyy näiden asenteiden ja toimien perusteella, ei hänen kehollisen tilanteensa perusteella.