8.2.2010

Lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista


Hesarin Vieraskynä-palstalla oli tänään (8.2.2010)
kirjoitus lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten nimikkeistä. Siinä Liisa Kaukio-Rasilainen ja Aki Rasilainen esittivät hyväksikäyttörikosten uudelleen nimeämistä raiskauksiksi tai pahoinpitelyiksi. Ehdotus on periaatteessa hyvä, sillä "hyväksikäyttö" on terminä omituinen, koska olennaista on uhrin kokema vääryys eikä tekijän saama hyvä - kuten kirjoittajat järkeilivät. Parempi yleistermi voisi olla esimerkiksi "kaltoinkohtelu".

Kirjoituksen käsitteellinen selkeys kuitenkin katoaa, kun kirjoittajat ehdottavat raiskausta nimikkeeksi sellaisille tilanteille, joissa alle 16-vuotias on yhdynnässä. Viimeisimmän kyselytutkimuksen (Kontula 2008) mukaan noin neljännes väestöstä on ollut ensimmäisen kerran yhdynnässä alle 16 vuotiaana ja muut seksuaaliset kokeilut alkavat aina yhdyntöjä aiemmin. Pitäiskö näitä kokemuksia muka alkaa kutsua raiskauksiksi tai väkivallaksi?

Kirjoituksessa käytetään myös "lapsi" -sanaa liian laajasti. On tavallinen kömmähdys puhua murrosikäisistä nuorista lapsina, koska lakiteksti ja viranomaisten kapulakieli pitää kaikkia alle 18-vuotiaita lapsina. On kuitenkin erikoista, että asiaan perehtyneet kirjoittajat ovat tehneet saman virheen. Heidän luulisi ymmärtävän paremmin nuorten seksuaalisuutta ja sen eri vaiheita.

Myös pedofilia-sanaa käytetään tekstin otsikossa väärin. Siinä vaaditaan, että "p
edofilia on otettava vakavasti lainsäädännössäkin". Jos ollaan tarkkoja, niin lainsäädännön ei tarvitse ottaa pedofiliaan kantaa millään tavalla, sillä se ei ole rikos. Lasten ja nuorten seksuaalinen kaltoinkohtelu sen sijaan on rikos, johon pitää aina puuttua. Otsikko tosin saattaa olla toimittajan käsialaa, joten vastuun ottakoon hän kelle se kuuluu.

Seksuaaliseen väkivaltaan tulee aina puuttua tiukasti ja tehokkaasti, mutta nuorten seksuaalisuuden kohdalla pitäisi pyrkiä välttämään suojelun halusta tapahtuvia ylilyöntejä ja tiukkoja rajanvetoja. Nuorten seksisuhteissa kun ei ole olennaisinta ikäraja tai ikäero, vaan kysymykset kohdeltiinko nuorta väärin tai koituiko hänelle vahinkoa. Kategorinen väite seksin vahingollisuudesta nuorelle on väärä ja rikkoo nuorten oikeutta tutkia ja toteuttaa seksuaalisuuttaan omaehtoisesti.

4 kommenttia:

Tarou kirjoitti...

Kiitos linkistä blogiisi Hesarin keskusteluissa; viimeinkin löysin jonkun, jonka ajatukset vastaavat omia tuntojani sekä tästä että aiemmistakin blogissasi käsitellyistä aiheista. Argumentointisi on vahvaa ja asiallista ja tyylisi järkähtämätön. Vain blogisi pinkki tausta saattaa aiheuttaa herkemmille migreenikohtauksen =)

Annie kirjoitti...

Luulen kyllä, että lainsäätäjät miettivät nämä termit aika tarkkaan ennen kuin laki säädetään... Eli siitä tuskin tarvitsee olla huolissaan. Ennemmin olisin huolissani siitä, ettei lakeja vielä ole tiukennettu, vaikka jonkinlainen työryhmä kuulemma laitettiin miettimään asiaa.

Tässä ja alla olevassa keskustelussa minua häiritsee se, että ollaan enemmän huolissaan pornoteollisuuden kuin lasten oikeuksista. Samoin tuntuu siltä, että miehet, jotka kiivaasti vastustavat pedofilialakien (tai siis pedofiileihin kohdistuvien seksuaalirikoslakien, jos pitää ruveta saivartelemaan) tiukentamista, ovat lähinnä huolissaan siitä, että joutuvat tuomituksi, jos sattuvat sekaantumaan teinityttöön.

Posliinista sen verran, että minuakin naisena etoo se, jos mies haluaa posliinia. Aikuisella naisella on karvoitus ja jos siisti trimmaus ei miehelle kelpaa, niin jotain on kyllä pielessä. Sinkkuaikoina lopetin nettikeskustelun alkuunsa, jos mies alkoi kysellä posliinia (tai kuppikokoa). Olen hyvännäköinen nainen, mutta en minäkään kysynyt miehiltä munan kokoa...

Tuo jatkuva feminismiin viittaaminen on myös vähän ala-arvoista, vaikken feministi olekaan. Miehet ovat kautta aikojen alistaneet naisia ja lapsia ja edelleenkin sitä tapahtuu laajalti ympäri maailmaa. Feminismi on syntynyt hyvästä syystä, mutta valitettavan usein feministit pilaavat maineensa miesvihalla ja vouhkaamisella.

Pedofiilien hoidosta ja ymmärtämisestä: Vaikuttaa vahvasti siltä, että sinulta, seksualisti, heruu enemmän ymmärrystä pedofiileille kuin lapsille. Onko näin? Luuletko tosiaan, että pedofiilien ymmärtäminen ja terapia vähentäisivät ongelmaa? Oletan, että olet fiksu ihminen ja tiedät, millaisesta häiriöstä/sairaudesta on kyse. Terapia ei juurikaan auta pedofiliaan eikä yhteiskunnilla ole resursseja antaa terapiaa jok'ikiselle pedofiilille - eikä siitä olisi mitään hyötyä.

Terapiaa tarvitsevat pedofiilien uhrit! Missä on kommentoijien ja kirjoittajan myötätunto lapsia kohtaan?? Lapsi on täysin puolustuskyvytön pedofiileja vastaan ja uhrin koko elämä tuhoutuu raiskauksessa, puhumattakaan insestistä, joka murentaa lapsen koko minuuden.

Kari Tuominen kirjoitti...

Minun mielestä siitä kyllä pitää olla huolissaan, miten lainsäätäjät miettii termit ja lakien sisällöt. Lakien soveltajat on aika paljonkin valittaneet, kuinka eduskunnassa säädetään lakeja jotka ovat hyvinkin puutteellisia, ja eivät tästä syystä täytä tehtäväänsä.

Ja mitä niihin tienityttöhin tulee, se ei varmaankaan ole paheksuttava, jos n. kaksikymmentävuotias harrastaa seksiä viisitoista vuotiaan kanssa, kunhan se tapahtuu ilman minkäänlaista pakkoa. Ja tähän voisi lisätä, että kaikki pedofiilit eivät ole miehiä, Vaan naispedofiilejäkin löytyy.

Ja mitä tulee pedofiilien ymmärtämiseen, siinä kannattaa ottaa huomioon, että suurin osa pedofiileistä on itse joutunut lapsena kaltoinkohdeltuja. Koska nämä asiat ovat jääneet käsittelemättä, näiden ihmisten mieleen on jäänyt opittu käyttäytymismalli, jonka mukaan on normaalia, että aikuinen ja lapsi ovat seksuaalisessa kanssakäymisessä. Mutta suurin osa lapsuudentraumoista on käsiteltävissä. Siihen ei vain riitä pika-terapia, jos ne ongelmat ovat syvällä lapsuudessa.

Näiden rikollisten kuntouttaminen yhteiskuntakelpoisiksi tavalla tai toisella on tärkeätä myös sen takia, että lainrikkojien rankaisemista tärkeämpää on estää yhä uusien lasten joutuminen kaltoinkohdeltuiksi. Näin koska hyvin monet kaltoinkohtelutapaukset jäävät selviämättä, minkä seurauksena syntyy uusia pedofiilejä.

En tarkoita sanoa, että kaikista kaltoinkohdeltuista lapsista tulisi pedofiilejä aikuisina, mutta hyvin monet pedofiilit ovat joutuneet itse kaltoinkohtelun uhriksi lapsena.

Seksualisti kirjoitti...

Seksuaaliasioita koskevassa lainsäädännössä on paljonkin korjattavaa sekä termistön, johdonmukaisuuden että perustelujen osalta. Olen kirjoittanut täällä useistakin tapauksista.

Lain ja viranomaiskäytäntöjen ongelmiin puuttuminen suojaa meitä kaikkia vääriltä päätöksiltä ja oikeusmurhilta. Lasten oikeuksien puolustajia on tässä maailmassa runsaasti. Jo järjestökentällä toimii useita eri organisaatioita julkisen vallan instansseista puhumattakaan.

Kriittisen seksologian ja seksuaalikulttuurin tutkimuksen rintamalla sen sijaan on varsin hiljaista. Yksi syy on se, että vaikeiden kysymysten nostaminen tapetille häiritsee monia.

Yksi tapa keskustelun ja kritiikin vaientamiseen on valitettavasi juuri sama kuin Annien käyttämä "puhut pedofiliasta, oletko pedofiilien puolustelija" -väite. Sen mukaan julkisen vallankäytön ja pedofiliakeskustelun ongelmakohdista ei ilmeisesti saisi puhua lainkaan?

Lasten suojeleminen rikoksilta on itsestäänselvyys. Pulmallisempia kysymyksiä tässä asiassa ovat pedofiilien hoito, rikosten ennaltaehkäisy ja oikeudenmukainen kohtelu. Pulmallisia niistä tekee keskusteluun liittyvä hysteria, asia-argumenttien puute sekä pielessä oleva termistö tai argumentaatio. Pyrin oikomaan kriittisillä puheenvuoroillani juuri näitä ongelmia.