27.11.2015

Raiskaukset, pesuvesi ja kersat


Kempeeleen raiskaustapauksen jälkeen villiintynyt ja valtoimenaan rehottava raiskausmouhoaminen tekee hallaa vakaville pyrkimyksille puhua seksuaalisesta väkivallasta ja sen rakenteista, sekä pyrkimyksille toimia seksuaalisen väkivallan vähentämiseksi. 

Suurin ongelma on tietysti tekopyhä ratsastaminen seksuaalirikoksilla jonkin rasistisen agendan perustelemiseksi. Sellainen on sekä ristiriitaista että kylmää, sillä seksuaalirikokset ovat olleet vain harvan "maahanmuuttokriitikon" huolenaiheena ennen Kempelettä, kuten moni on ansiokkaasti huomauttanut. 

Asia on saanut outoja sävyjä myös rasismia ja seksuaalirikoksia vastustavalta puolelta, nimittäin aika usein on toisteltu sellaista ajatusta, että Suomessa ei olisi tehty juuri mitään seksuaalisen väkivallan vähentämiseksi ennen maahanmuuttoon liittyviä tapauksia. Tämä on tietysti älytön väite, joka kaiketi syntyy kärjistyksen tarpeesta, mutta riippumatta sen retorisesta tehokkuudesta, se on väärä ja kohtuuton.

Suomen seksuaalirikoslainsäädäntöä ja viranomaistoimintaa on kehitetty huomattavasti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana; viimeaikaisimpana esimerkkinä uusi laki seksuaalisesta ahdistelusta. Useat järjestöt ovat tehneet systemaattista työtä seksuaalirikosten uhrien auttamiseksi, rikostutkinnan menetelmien kehittämiseksi, seksuaalikasvatuksen edistämiseksi, seksuaalioikeuksien tunnettuuden lisäämiseksi, haitallisten kulttuuristen käsitysten purkamiseksi jne. Tätä työtä on myös tuettu valtion ja kuntien suunnalta runsaasti. Ei myöskään voida väittää, etteikö seksuaalirikoksista ja niiden vähentämisestä olisi keskusteltu ennenkin suomalaisissa medioissa.

Vaikka rasistiset öyhöttäjät aiheuttavatkin raskasta vitutusta, toivoisin, että rasismin vastustajat ja naisten oikeuksien puolustajat eivät syyllistyisi seksuaalirikosten vähentämiseksi tehdyn työn vähättelemiseen tai tuottaisi valheellista illuusiota kulttuuristen asenteiden ja seksuaalikäsitysten vaikutuksesta tasa-arvoon ja seksuaalisen väkivallan hyväksymiseen.

Suomessa on tehtävä vielä paljon työtä, jotta seksuaalinen väkivalta ja sitä mahdollistavat rakenteet ja asenteet saataisiin rutistettua minimitasolle. Tämä työ vaatii myös valta- ja osakulttuurien sisältämien seksuaalidiskurssien, normien ja valtarakenteiden kritiikkiä. Tärkeä normikriittisen työskentelyn väline on laadukas, kokonaisvaltainen seksuaalikasvatus.

Rasisminvastaisissa näkemyksissä on arvosteltu sitä, että turvapaikanhakijoille ja/tai maahanmuuttajille pitäisi antaa seksuaalitietoa ja -kasvatusta. Tämä kritiikki lienee paikallaan silloin, kun seksuaalikasvatuksen tarvetta käytetään lyömäaseena, jolla pyritään osoittamaan turvapaikanhakijoiden primitiivisyys tai vaarallisuus. Kritiikki ei sen sijaan ole perusteltua, kun seksuaalikasvatusta tarkastellaan asiaperustaisesti kotouttamistarpeiden kannalta.

Lähi-Idän maissa, kuten Syyriassa ja Irakissa, on huomattavasti konservatiivisempi ja epätasa-arvoisempi seksuaalikulttuuri kuin Suomessa. Myös käsitykset seksuaalisesta viestinnästä perustuvat vahvasti kulttuurisilla olettamuksille, jotka eroavat paikoin suuresti siitä, mihin liberaalimmassa yhteiskunnassamme on totuttu. Tällaiset seikat vaikuttavat suoraan siihen, miksi Lähi-Idästä tulevien nuorten miesten riski syyllistyä seksuaalirikokseen on kertaluokkaa suurempi kuin kantasuomalaisilla vaikka tilasto-otanta vakioitaisiin ja tutkimuksen vinoumia oiottaisiin (Hamilo 2010, Optula 2014).

Riskejä voidaan pienentää oikealla tiedolla ja seksuaalikasvatuksella. Sama pätee suomalaiseen valtakulttuuriin ja osakulttuureihin, joissa seksuaalirikosriski on keskimääräistä suurempi (esim. eräät konservatiiviset kristilliset yhteisöt). Jos hätäpäissään väitetään, että kulttuurisilla rakenteilla ei ole merkitystä eri kulttuureista tulleiden ihmisten seksuaalirikosriskeihin, päädytään samalla väittämään, ettei myöskään suomalaisen kulttuurin rakenteilla ole merkitystä. Samalla tullaan vetäneeksi matto alta kulttuuri- ja valtakriittiseltä tutkimukselta ja seksuaalista väkivaltaa mahdollistavien diskurssien purkamiselta kasvatuksen ja valistuksen keinoin. Tässä ei tietenkään ole mitään tolkkua.

Eli rasistisen öyhötyksen vastustamisessakin olisi hyvä pitää mielessä, että seksuaalipolitiikan ja -kasvatuksen kentällä on myös sellaisia toimijoita, jotka ovat systemaattisesti ajaneet seksuaalirikosten vähentämisen asiaa jo vuosikymmeniä. Heidän näkemyksensä turvapaikanhakijoille suunnattavasta seksuaalikasvatuksesta ja -valistuksesta eivät perustu rasistiselle huolelle, vaan perustellulle tiedolle ja osaamiselle seksuaalisen väkivallan vähentämisessä.

Rasisteja kurmottavissa puheenvuoroissa kannattaa siis olla tarkkana, ettei tule heittäneeksi kersaa pihalle pesuveden mukana.

9 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

seksuaalirikokset ovat olleet vain harvan "maahanmuuttokriitikon" huolenaiheena ennen Kempelettä

Ei pidä paikkaansa. Raiskausten määrän lisääntyminen on ollut alusta lähtien sitä mistä "maahanmuuttokriitikot" ovat muistuttaneet ja erilaisten seksuaalirikollisten kuohiminen kuuluu yleensäkin saman porukan agendaan.

Anonyymi kirjoitti...

Maahanmuuttajamies on n. 17-kertainen raiskaaja kentällä, poliisien tilastoissa. Voi kuullostaa yliampuvalta, kun matuille opetetaan, ettei naisia saa mennä kaduilta pokaamaan. Mutta niin kantaväestöllekin käytännössä opetetaan, ainakin nykyään. Miehet, jotka on kylliksi alfoja ja pelureita pystyvät tuon rajan ylittämään tietenkin, olivat mitä rotua hyvänsä. Hyväksikäyttöä ja raiskausta määrittelee paljolti naisen oma kokemus. Kaikkein paras malli on se, että ei saa lähestyä naisia. Siinä on sekin puoli, että jos tänne ehtii valua vaikka puoli miljoona-miljoona pakolaismiestä, ennen kuin virta pysähtyy niin mahdollisimman moni pakolainen ei sitten yritä viedä naista kantaväestön piiristä. Lisäksi heidän on helpompi palata kotimaahansa, kun täällä ei ole tyttöystävää, vaan korkeintaan paikka jossain pizzerian kassalla/keittiössä. Ei mulla muuta. Hyvä jatko sulle.

Anonyymi kirjoitti...

Poliisi kertoo -kuuntelisitte edes:
http://www.hs.fi/kotimaa/a1448520345340

"...raiskaavatko ulkomaalaistaustaiset Suomessa enemmän kuin kantasuomalaiset, vastaus oli: kyllä...
Luku oli 18-17 kertaa suurempi kuin kantaväestöllä (Lähi-Itä, afrikkalaistaustaustailla).

Raiskaaja on rikollinen. Vain ei-rikollista voi valistaa, toki rikollinenkin hyötyy valistuksesta: hän osaa varoa, että ei hölmöile.

Turvapaikan hakijoiden mukana saapuu seksuaalirikollisia, ja myös kovan elämän oman maansa armeijoissa jne eläneitä ammattirikollisia. Kuten Ruotsissa jo kävi, maan kovimmat rikollisjengit ovat usein ex-Jugoslavian sodan jaloista Ruotsiin tulleiden ammattirikollisten ympärille kasautuneita. Rikollisaines on turvapaikanhakijoiden hyvin pieni vähemmistö mutta se tekee kovaa jälkeä, jos annetaan olosuhteet: huume/ihmiskauppa/seksikauppa-orjuus/aseelliset ryöstöt jne.

Hyväntahtoiset valistajat: rikollinen aines nauraa partaansa, kun saa vastaanottokeskuksen paperit ja seksuaalisvalistusvideot. Auttaa niin, osaavat olla poissa pikkupahoista, eivät jää kiinni, kunnes maasto (Suomen laki ja olosuhteet tehdä rikoksia/rahaa rikoksilla täällä) on saatu tutkittua.

Rikolliset eivät kuuntele Paalasta vaan poliisia, ja poliisiakin vasta pakon edessä. Toivoisin, että poliisin sanoma otetaan vakavasti, että se saisi enemmän resursseja ja osaa päättää, miten kannattaisi toimia Suomessa nyt. Poliisilla on sitä osaamista ja tietoa, seksuaalirikollisistakin, jota Paalasella tai järjestöillä ei ole.

Anonyymi kirjoitti...

Yksi Facebook-keskusteluissa esiin tuotu argumentti on, että turvapaikantekijöiden ja maahanmuuttajien tekemiin raiskauksiin on olemassa natiivien tekemistä raiskauksista poiketen erityisen tehokkaita ratkaisuja (eristää turvapaikanhakijat tutkintakauden ajaksi tai yksinkertaisesti rajoittaa maahanmuuttoa tietyiltä alueilta) ja että juuri tästä syystä kaikkien raiskauksien vähentämisestä kiinnostuneiden pitäisi olla kiinnostuneita tästä asiasta.

Karo kirjoitti...

Varmasti on monissa maissa joista turvapaikanhakijat tulevat ei sukupuolten väinen tasa-arvo ole yhtä pitkällä ja se vaikuttaa asenteisiin naisia kohtaan.

Rasisteilta kuitenkin kuuluu vätteitä jonka mukaan vaikka "islamilaisessa" kulttuurissa raiskaus olisi hyväksyttyä. Tuskinpa kuitenkaan naisen raiskaaminen on laillista missään YK:n tunnustamassa muslimienemmistöisessä maassa.

Anonyymi kirjoitti...

Berliinistä kotoisin oleva työkaveri pitää vastenmielisenä, että Suomessa puhutaan maahanmuuttajista seksuaalirikollisina. Saksalaiselle tämä keskustelu on kuulemma täysin vierasta ja hän eikä hänen tyttöyltävänsä ei ole kuullut ainoastakaan mediaan nousseesta maahanmuuttajan tekemästä seksuaalirikoksesta Saksassa.

Saksassa tapauksia ei ehkä nosteta esille samalla tavalla kuin Suomessa. Voi myös olla, että Saksassa teinitytöillä ei ole ollut samanlaista turvallisuudentunnetta kuin Suomessa. Vaikka suomalaisetkin häiriköivät varsinkin humalassa, niin huomiota hakeva seksuaali-identiteettiään etsivä viestinnässään pahasti yli menevä teinityttö on kuitenkin saanut olla aika turvassa.

Uskoisin, että suomalaisessa kulttuurissa mies on rakennettu niin, että jos vahingossa katsoo teiniä väärällä tavalla, niin heti iän huomatessaan kääntää katseensa pois pelästyneenä. Tässä kulttuurissa teinit ovat saneet hakea rajojaan jos ei täysin rauhassa, niin ainakin turvassa väkivallalta. Keskieurooppalaisessa konservatiivisemmassa kulttuurissa teinien käytös on ehkä vähemmän provosoivaa vanhempien kunniakäsityksistä johtuen ja toiseksi koska maahanmuuttajia on ollut aikaisemminkin paljon.

Epäilisin siis, että Suomessa viestinnässä on erityisen paha katkos rajojaan ja oman seksuaaliviestinnän tyyliään etsivien teinien ja Lähi-idän maista tulevien maahanmuuttajien välillä.

En sano, että teinien pukeutumista pitäisi alkaa rajoittaa. Voisi olla kuitenkin ihan hyvä kertoa, että julkisessa tilassa on yhä enemmän ihmisiä, jotka saattavat tulkita, että provosoiva pukeutuminen antaa luvan lähennellä ja jopa raiskata. Nykyisin julkisessa tilassa voi myös olla ihmisiä, jotka kokevat velvollisuudekseen käyttää seksuaalista väkivaltaa opettaakseen, miten naisen tulee pukeutua.

Tommi Paalanen kirjoitti...

Puheenvuorot heilahtelevat jännästi ääripäästä toiseen.

On toki selvää, että paatunut raiskari ei seksuaalikasvatuksesta hetkahda, ellei halua muuttaa elämäänsä ja rikoskierrettään (usein niin käy vasta pakon edessä). Tällaisia tyyppejä on seksuaalirikollisistakin vain pari prosenttia. Suurin osa tekee rikoksen vain kerran ja päätyy tekoon joko tilaisuuden tullen ja tilanteessa, jossa itsekontrolli on heikentynyt (esim. humalassa).

Jos seksuaaliseen väkivaltaan syyllistymisen riski on keskivertoa suurempi esim. asenteiden, ymmärryksen puutteiden tai viestinnän kulttuurierojen takia
, asiaan voidaan vaikuttaa seksuaalikasvatuksella ja parantamalla henkilön taitoja vuorovaikutustilanteissa.

Anonyymi kirjoitti...

http://www.hs.fi/kotimaa/a1449716920927
Kirjoitin kommentin saapuvista ammattirikollista, yllä poliisitiedotusvideo. Videolla polisi sanoo, että (rikollisten tänne tulossa) on kysymys erittäin tärkeästä yhteiskunnallisesta asiasta, ja että poliisi on jo ottanut uhkakuvat tosissaan, siksi kai nämä kaksi rikollista saatiin kiinni. Kukaan ei voi tietää, paljonko näitä rikollisia Suomessa on.

Ovatko uhkakuvat ymmärtävät kansalaiset rasistia öykkäreitä? Seksuaaliväkivalta on ISIS-rikollisten arkea, hehän orjuuttavat vääräuskoiset naiset.

Anonyymi kirjoitti...

Viime uutisten perusteella väitän, että vain poliisi tekee työtä tämän, vihdoin vakavaksi ongelmaksi tunnustetun ahdisteluilmiön parissa, eikä mainitsemaasi "turvapaikanhakijoille kohdistettua seksuaalivalistusta" ole olemassa (tai sitten se on todella huonoa).