28.11.2012

Sukupuoli jumissa poikittain


Kieroutuneet ruotsalaiset ovat iskeneet taas. Uusin kauhistus ja maailmanjärjestyksen horjuttaja on sukupuolineutraali lelukuvasto

Tosiasiassa mistään sukupuolineutraaliudesta ei ole kyse - josko sellaista on olemassakaan ihmisten maailmassa - vaan yksinkertaisuudessaan siitä, että lelukuvaston kuvissa tytöt ja pojat leikkivät erilaisilla leluilla ilman entisen kaltaista tiukkaa sukupuolittamista tyttöjen ja poikien leluihin tai leikkeihin. 

Neutraaliuteen ei päästä tarkoituksellisella hämmentämisellä. Neutraaliudesta olisi kyse vasta sitten, jos lapset voisivat vapaasti päättää, millä leikkivät, ja kuvat vastaisivat mahdollisimman tasapainoisesti heidän valintojaan. Tämäkin on toki harhainen kuvitelma, sillä lapset ovat kasvaneet sakean sukupuolittuneen kulttuurin ja median keskellä, eivätkä ole millään tavalla sukupuolineutraaleja toimijoita.

Ruotsalainen aateilmasto on sen verran feministisesti hapattunutta, että sukupuolipolitiikan huomioimisella on merkitystä lelukauppiaille. He eivät voi enää hyödyntää alalle perinteistä kohderyhmän rakentamista sukupuolen perusteella, mikä on erittäin hyvä asia. Vaikka en ole lainkaan kaikesta samaa mieltä ruotsalaisen feminismin kanssa, tässä asetun sen kannalle. 

Nimittäin, ihmetystä aiheuttanut sukupuolineutraalius ei ole tässä tapauksessa mitään muuta kuin yritys edes hieman horjuttaa vuosikymmeniä kestänyttä junttausta, jolla on tehty selväksi, millaisia Pojat ja Tytöt ovat. Junttaus on tuottanut vuosien mittaan paljon tuskaa ja kasvukipuja, kun ahtaista rooleista on pinnistelty ulos. Vaikka akateeminen sukupuolijärjestelmän kritiikki on tuottanut paljon päättömyyksiä ja ylilyöntejä, on sillä kiistattomat ansionsa sukupuolinormien väljentämisessä.

En ole millään tavalla sitä vastaan, että yksilöt valitsevat perinteisiä sukupuolen ilmaisemisen tapoja, mutta haluan, että kyse on todella mahdollisimman autenttisesta valinnasta. Haluan myös, että yksikään poikatyttö tai prinsessapoika ei joudu kärsimään ahdasmielisistä asenteista, kun hän astuu perinteisten normien ulkopuolelle sukupuolensa ilmaisussaan.

Sukupuolineutraali lelukuvasto on aiheuttanut paljon hälyä mualiman turuilla, mutta soraäänien keskiössä on valitettavan usein joko sokeus tai umpimielisyys vallitsevaa sukupuolihegemoniaa kohtaan. Jos kuva vauvanukella leikkivästä pojasta tai pyssyllä ampuvasta tytöstä ahdistaa, olisi hyvä hieman päästää valoa oman pään homeiseen perunakellariin ja kysyä, mistä oma käsitys sukupuolten välisistä rooleista on peräisin.

Yhteiskunnallinen sukupuolidiskurssi on todella paksua mättöä. Sukupuolinormeja tuutataan pikkupalleroiden niskaan eri rööreistä jo heti syntymästä asti. Erilaiset vaatteet, tilpehöörit, lelut, kuosit ja värit määrittelevät, kumpaan sukupuoleen pallero kuuluu. Useat vanhemmat ovat kauhuissaan sukupuolen "väärin"rakentumisesta tai epätyypillisyydestä, ja jo hiekkalaatikolla alkaa kaveripaine, kun toinen pallero tietää, miten poikien pitää muovilapiolla leikkiä.


Erilaisissa konservatiivisissa yhteisöissä sukupuolittaminen ei ole pelkkä leikin asia, se on sorron väline. Esimerkiksi lestadiolaisilla tai perinteisen somaliperheen lapsilla ei ole paljoa valinnanvaraa sukupuolensa ilmaisemisessa tai sen pakottamien roolien uudelleenneuvottelemisessa.

Sukupuolistereotypioita rikkovasta lelukuvastosta kauhistuneiden kannattaisi siis tarkastella hieman sitä, millaisilla sisälmyksillä heidän oma luupäänsä on täytetty. Ja lelukuvastoja selaavat lapset tuskin kiinnittävät kummempaa huomiota koko asiaan, elleivät heidän vanhempansa siihen puutu.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Erilaisissa konservatiivisissa yhteisöissä sukupuolittaminen ei ole pelkkä leikin asia, se on sorron väline. Esimerkiksi lestadiolaisilla tai perinteisen somaliperheen lapsilla ei ole paljoa valinnanvaraa sukupuolensa ilmaisemisessa tai sen pakottamien roolien uudelleenneuvottelemisessa.

somalit tai leset ovat marginaalisia siihen verrattuna miten pariutuminen tapahtuu perinteisten sukupuoliroolien määrittämänä edelleen. olet sitten naismainen mies tai miesmäinen nainen, niin heterona sinun on vaikea löytää kumppania, koska keskimäärin naiset haluat miehekkään miehen ja miehet naisellisen naisen. voi olla haitallista kasvattaa lasta sukupuolineutraaliuuteen, jos "neutraalit" ominaisuudet eivät ole kysyttyjä pariutumismarkkinoilla.
tähän liittyy feminismin yksi ongelmakohta. jos feministit haluavat miesten olevan enemmän naismaisia, niin valitkaa niitä naismaisia miehiä kumppaneiksenne sitten.

Tommi Paalanen kirjoitti...

Olet oikeassa, kun katsotaan yhteiskunnallisia kokonaisvaikutuksia, mutta minä keskityinkin tuossa kommentissani siihen, että sukupuolittaminen on joissakin yhteisöissä aktiivista sortoa - tarkoituksellista toimintaa, jolla lapsi tai nuori pakotetaan tiettyihin raameihin.

Sukupuolijärjestelmän tuottama sosiaalinen paine ei ole aktiivista vallankäyttöä, vaan eräänlaista itsesensuuria, jossa yksilöt punnitsevat erilaisten toimien vaikutusta vaikkapa menestykseen kumppanin löytämisessä.

Onneksi on myös alakulttuureja, joissa itseään voi toteuttaa väljemmin. Monet toki pelkäävät myös niitä kuvitellen, että alakulttuuriin sotkeutuminen on jonkinlainen sosiaalinen itsemurha kuutiopäiden yhteiskunnassa. Onneksi sosiaalisuuttakin on muunkinlaista... ;o)

Uke kirjoitti...

Ano hei,

Toi pariutumismarkkina argumentti vaikuttaa tosi hyvältä siihen saakka että ajattelee asiaa edes puoli sekunttia.

Jos saa käyttää henkilöön menevää argumenttia, niin kuka voi väittää ettei Johnny Depp, Elvis Presley tai James Deanissä ole/olisi ollut ilmeisiä feminiinisiä ominaisuuksia. Siittä huolimatta kaikki ovat olleet varsin haluttuja naisten keskuudessa. Ainakin päiväunissa.

Anonyymi kirjoitti...

[url=http://ivlkrwnnz.com]PnSrwXv[/url] - FIXyCiB , http://hhmgziigpu.com