17.9.2010

Synnin musta säkki


Palloilija Rooney on viime aikoina joutunut melkoisen mylläkän keskushenkilöksi. Brittimedia on kuin verenhimoinen piraijaparvi, joka ei jätä uhriaan rauhaan ennen kuin viimeisetkin rippeet maineesta ja mielenterveydestä on kaluttu.


Suhtautuminen palloilijaan on verkon turuilla hyvin vaihtelevaa. Jotkut lähtevät vahingoniloiselle ”siitäs sait” -linjalle. Toiset säälivät piraijoiden kaluamaa pallosankaria, mutta muistuttavat kuitenkin, että ”itsepähän ryhtyi”. Puolustajiakin löytyy, mutta aika niukalti.


Vahingonilo on ilmeisesti toimittajan suurin ilo. Seksiskandaalien keittelyn tarpeellisuudesta, kohtuudesta tai moraalista ei ole huolissaan juuri kukaan. Joukkotiedotuksessa tyhmyys tiivistyy kun myyntiluvut sokaisevat toimituskunnan. Journalismin periaatteet ovat kadonneet jo kauas horisointin taa.

Mitä yleistä etua palvelee potkupalloilijan seksuaalielämän käsittely joukkotiedotusvälineissä? Ei mitään. Itse asiassa koko potkupalloharrastuksen uutisoinnilla ei ole suurtakaan merkitystä...

Usein viitataan siihen, että mediat uutisoivat sitä, mitä ihmiset haluavat tietää. Tällainen oikeutus on kuitenkin erittäin kyseenalainen, sillä yksityisyydelläkin on perusteensa. Perinteisesti suuri yleinen etu on ajanut yksityisyyden yli, mutta tässä tapauksessa yksityisyyden rikkomiselle ei ole muuta perustetta kuin lehden ostajien lisäämiselle perustuva verenhimo.


Juoru-uutisoinnista on jo kauan sitten tullut tiettyjen medioiden rahapuu. Asia on sikäli ongelmallinen, että jotkut haluavat olla mahdollisimman tunnettuja ja tekevät mitä tahansa saavuttaakseen julkisuutta. Toiset taas haluavat olla rauhassa, vaikka mediat olisivatkin heistä kiinnostuneita.


Ehkä ongelman ratkaisuna voisi olla jonkinlainen julkinen ilmoitus, jossa median kanssa tekemisissä olevat henkilöt ilmoittavat, miten paljon, millä tavalla ja missä asioissa he haluavat mediassa esiintyä. Ilmoituksen ehtoja saisi rikkoa ainoastaan painavan yleisen edun nimissä.


Juorumediat ja muukin uutisointi on jo aikaa sitten menettänyt otteen omista itsesäätelymekanismeistaan. Journalismin periaatteita noudatetaan vain ani harvoissa medioissa. Julkisen sanan neuvosto tai ulkomaiden vastaavat ovat turhanpäiväisiä nitisijöitä, joilla ei ole todellista valtaa. Eikä journalismin eettinen ja yhteiskunnallinen pohdinta läpäise millään tavalla alaa.


Rooneyn kohtaama rumba on täysin kohtuuton. Hän ei ole ainoa, joka huorissa käy, eikä toiminnassa sinänsä ole mitään paheksuttavaa, jos hän kohtelee palvelun tarjoajia hyvin. Lehdissä esillä olleet ilotytöt olivat itsenäisiä ammatinharjoittajia, eikä heillä ole ollut palloilijasta pahaa sanottavaa. Ja miksi olisikaan ollut, äijähän maksoi parhaimmillaan 1500 puntaa illasta! On myöskin kyseenalaista pettää asiakkaan luottamus vuotamalla tiedot julkisuuteen setelitukon kuva silmissä kiiluen.


Brittimedia on naureskelut, pilkannut, mustamaalannut ja paheksunut Rooneyta erilaisissa yhteyksissä jo jonkin aikaa. Itse tapahtuma on tuskin edes pikku-uutisen arvoinen. Ja ennen kaikkea miehen teko tai sen seuraukset eivät kuulu kenellekään. Asiasta seurannut parisuhdekriisi on puhtaasti parisuhteen osapuolten oma asia.

Median keittämät skandaalit voivat vahingoittaa kohteitaan suuresti. Lisäksi ne tärvelevät avointa ja myönteistä seksuaalikulttuuria. Jos aikuisen ihmisen seksielämän valinnoista voidaan (muka)oikeutetusti tehdä halventavia lööppijuttuja, kuka haluaa olla avoin seksuaalisuutensa suhteen? Skandaalit antavat oikeutuksen halpamaisille ja alhaisille asenteille. Ne viestivät, että pilkkaaminen ja verenhimoinen lietsonta ovat ihan oukei, tai että yksityisyydellä ei ole mitään merkitystä, jos olet joskus ollut julkisuudessa mistä tahansa asiasta johtuen.

Skandaalinkeittäjän moraali on yhtä ohut ja venyvä kuin sosiaalisia konflikteja ja vesilasikohuja tehtailevan epätosi-teeveen. Erona on vain se, että sisällöiltään superankeisiin ohjelmiin, kuten Big Brotheriin, laboratoriorotat menevät vapaaehtoisesti.


Seksipaljastukset tuottavat myös todella naurettavia käsityksiä ihmisen seksuaalisuudesta. Rooneyllekin on tarjottu pakotieksi seksiriippuvuuteen vetoamista. Tällainen on täyttä roskaa. Terveellä, aikuisella heteromiehellä on paljon todennäköisemmin jokin ongelma, jos hän EI ole kiinnostunut seksistä viehättävien naisten kanssa.

Huvittavana sivujuonteena aiheessa on brittifeministi Bel Mooneyn tilitys, jonka mukaan nuoret seksiduunarit pilaavat kaikkien naisten maineen ja suorastaan koko nyky-naiseuden olemuksen! Eikö naiseus kuitenkin koostu kaikesta siitä, mitä naiset tekevät ja ovat? Miten yksi kolumnisti voi määritellä sen, mikä on oikeaa ja kunnollista naiseutta?

Mediassa Rooneyn päähän on laitettu synnin musta säkki, jota ei saa pois millään. Tosiasiassa säkki on ihan yhtä syvällä kanssaihmisten päässä. Rooneyn ongelma on vain hänen parisuhdekuvionsa, kaikki muu hässäkkä on paheksunnan, ahdasmielisyyden ja pilkkahurmoksen tuotetta.

37 kommenttia:

Tomi kirjoitti...

"potkupalloharrastuksen uutisoinnilla ei ole suurtakaan merkitystä..."

Sinä tietämätön pakana, älä pilkkaa pyhää jalkapalloa, jumaluuksista suurinta.

myytinmurtaja kirjoitti...

Hetkinen - eikös Rooney siis pettänyt vaimoaan prosun kanssa, kun vaimo oli raskaana? Miksi prostituoidun kanssa sekstaaminen olisi jotenkin vähemmän pettämistä kuin jonkun muun naisen tai miehen kanssa naiminen?

Jos, niin kyllähän tuolla tapaa toimiminen tekee miehestä hutsun. Ehkä tämä on vain merkki siitä, että huorahäpäisy alkaa lopulta ulottua myös miehiin.


(Henkilökohtainen, tyystin puolueellinen mielipiteeni? Coleen, honey, dumppaa se etuoikeutettu, itsekäs paska! Ei se tuosta muuksi muutu.)

myytinmurtaja kirjoitti...

Tulipa tästä vielä mieleeni ikuisuuskysymys:

Miksi miehet - Rooney nyt esimerkiksi - eivät itse rupea prosuiksi? Sehän kuitenkin olisi äärimmäisen himokkaana itseään pitävälle heteromiehelle kaikkein loogisin ammatti. Ei tarvitsisi ensin hommata rahaa prosulle maksaakseen, vaan saisi itse fyffeä naisen kanssa nussimisesta.

Myytinmurtaja: Spei suae patria dedit

Tomi kirjoitti...

MM, siitä yksinkertaisesta syystä, että naiset eivät osta seksiä niin paljoa, että sillä voi tienata hyvin.

Mies voi ansaita hyvin vain tarjoamalla seksiä myös miehille.

Tomi kirjoitti...

MM, toinen syy liittyy miesten ja anatomiseen eroon. Saat päätellä itdse mikähän se olisi.

Seksualisti kirjoitti...

Tomi, tarkoitan potkupalloilun uutisoinnin merkityksellä sitä, että pelin kulku ja tulokset eivät sinällään tarkoita kentän ulkopuolella mitään. Toki aiheesta kiinnostuneella niillä on merkitystä, mutta ei yhteiskunnallisessa mielessä jne.

Seksualisti kirjoitti...

MM, julkinen häpäisy on aina ulottunut miehiin, jotka käyvät huorissa.

Häpäisyn logiikka on tässäkin asiassa kuitenkin pahasti vinksallaan kuten naistenkin kohdalla. Pettämiskohussa kun menee monilta ohitse se, että seksin ostaminen on pettämisen "turvallisin" muoto parisuhteen kannalta.

Jos mies haluaa seksiä joltakulta muulta kuin vakikumppaniltaan, seksin ostaminen on helppoa ja sosiaalisesti hienovaraista; seksin ostoon ei liity (yleensä) suhdekiemuroita, tunne-elämän myrskyjä tai vaaraa kumppanin vaihtoon.

Siis toisin sanoen mikään pettämiseen tavallisesti liitetty uhka ei sisälly seksin ostamiseen.

Ja tässä kirjoituksessa en ollut kiinnostunut koko pettämiskuviosta lainkaan. Se on täysin parisuhteen osapuolten oma asia, miten he suhdettaan hoitavat. Olen enemmän kiinnostunut ihmisten verenhimosta, vahingoniloista ja pakkomielteisestä tarpeesta puuttua toisten asioihin.

Kuten sanoin, kohu tässä asiassa ei ole millään tavoin Rooneyn syytä. Se on kanssaihmisten tekosia, kuten kaikki muutkin skandaalit.

myytinmurtaja kirjoitti...

Tomi: "MM, toinen syy liittyy miesten ja anatomiseen eroon. Saat päätellä itse mikähän se olisi."

Ai siihenkö, että mies voi tulla raskaaksi ja ehkä kuolla synnytykseen, joten luotettavan ehkäisyn puuttuessa miehen kannattaa nussia vain häntä henkilökohtaisesti miellyttävien naisten kanssa? Äh, mitä höpäjän, toisin päinhän se on!

Taas yksi syy siihen, että loogisessa maailmassa miehet hoitaisivat prosuilut.


Mitä kysyntään ja tarjontaan tulee: siitä, että mustaihoiset ihmiset harvoin saavat elokuvien sankariroolit, et voi päätellä, että mustat ihmiset noin yleensä eivät missään tapauksessa haluaisi nähdä mustia ihmisiä leffojen päätähtinä...

myytinmurtaja kirjoitti...

Seksualisti: "Jos mies haluaa seksiä joltakulta muulta kuin vakikumppaniltaan, seksin ostaminen on helppoa ja sosiaalisesti hienovaraista; seksin ostoon ei liity (yleensä) suhdekiemuroita, tunne-elämän myrskyjä tai vaaraa kumppanin vaihtoon."

Pillu kuin pillu. Minusta - noin henkilökohtaisesti - vaatisi aikamoisen epätervettä lokerointia
luokitella kumppanini mahdollinen pettäminen jotenkin eri asteiseksi sen mukaan kenen kanssa ukko on ollut huorana. (No okei, ehkä parhaan ystäväni tai pahimman vihanaiseni kanssa pettäminen olisi pahempaa kuin jonkun neutraalimman naisen kanssa pettäminen. Mutta sehän ei kuulu tähän.) Naisprosu on nainen siinä missä kuka tahansa muukin nainen.

Kannattaa muistaa myös, että prostituution sallivissa yhteiskunnissa se tyypillisesti sallitaan vain miehelle. Kun mies antaa prosulle, hän siis samalla tekee naiselleen statementin: Sinulla ei ole tällaista mahdollisuutta kuin minulla! Minä saan nussia vapaasti, sinä et!

En oikein voi kuvitella, etteikö se naista vituttaisi.

myytinmurtaja kirjoitti...

Seksualisti: Tämän kirjoituksesi otsikon olisi tietysti pitänyt kuulua: "Synnin säkit".

(Okei, okei, karmean huono. Anteeksi nyt...:-P)

Tomi kirjoitti...

MM, ostaisitko itse seksiä ?

Tuohon anatomiaan harva miehistä pystyy seksiin esim. 10 kertaa vuorokaudessa.
Ja seksuaalisesti ei-viehättävän kumppanin kanssa miehellä saattaa olla vaikeuksia saada elin toimimaan.

Seksualisti kirjoitti...

Mutta juuri tuo "pillu kuin pillu" on se lapsellinen suhtautuminen suhteisiin ja seksuaalisuuteen, jota aiemmassa kommentissani arvostelin.

Toisen harrastamasta luvattomasta seksistä saatavat kilarit ovat harvoin oikeassa suhteessa tapauksen todellisiin merkityksiin. Ja silloin kun ne olisivat oikeassa suhteessa (eli kumppani on todella lähdössä lätkimään) ei kilareilla ole enää mitään merkitystä - paitsi lähtöä jouduttava.

***

Tämä keskustelu on kyllä aika sivuraiteella, sillä alkuperäinen tekstini käsitteli yksityisyyttä, kohtuullisuutta ja seksiskandaalien pikkumaisuutta ja naurettavuutta.

Se, että keskustelu tuppaa tällaisessa tapauksessa väkisin kääntymään pettämiseen on juuri yksi seksuaalikulttuurimme ongelma. Toisten ihmisten tekemisiin puuttuminen ja moraalinvartioiminen tuntuvat kiinnostavan ihmisiä ihan kamalasti. Miksi?

"Synnin mustat säkit" on kyllä ihan hauska...

Tomi kirjoitti...

Olen Seksualistin kanssa samaa mieltä siitä, että se kenen kanssa harastaa seksiä ei pitäisi kuulua medialle.
Mutta lainsäädännöllä siihen ei kannata puuttua, kuten Seksualisti mainitsi. Ainoa keino suotsia tällaista journalismia on meidän asnteidemme muuttaminen.

Anonyymi kirjoitti...

Ihminen joka elää julkisuudesta asettanee itsensä alttiiksi sen tuoman suosion ja epäsuosion riskeille. Jos käy viilaamassa huoraa kun oma muja on paksuna ja on MM tason fudispelaaja, jää siitä viellä kiinni, niin ketä siitä voi syyttää? Jos pelaa voi hävitä, luulis Rooneyn ymmärtävän pelin hengen.

Raskaana olevan muijansa pettäminen on helvetin törkeetä. Se aiheuttanee suurella todenäköisyydellä paljon vahinkoa kyseiselle naiselle, tulevalle lapselle ja myös pettäjälle. Julkisuuden henkilöt maksavat kusipäisyydestä vähän enemmän kuin me "näkymättömät". Rooney on esikuva monelle varttuvalle miehelle ja jo varttuneelle miehelle. Sen takia Rooneyn vetohommat kiukuttavat ihmisiä.

Valta media on niin täynnä valetta ja sontaa, sitä oikeasti hallitsevat osaavat pelata julkikuvansa juuri sellaiseksi kuin haluavat. Media on yksi illuusioita luova koneisto lisää. Ilman mediaa tuottavien henkilöiden oikeutta kaivaa mitä haluavat, maailma tuskin olisi kuitenkaan parempi paikka. Mediaa ei tässä nykyisessä asetelmassa pysty hallitsemaan täysin kukaan, hyvä niin. Rooney lienee luonnut tietynlaisen illuusion omasta elämästään, nyt hän maksaa siitä, että illuusio ei kestänytkään.

Seksityöntekijöiden asemaa pitäisi yhteiskunnallisesti ehdottomasti parantaa. Seksin osatmisessahan ei ole itsessään mitään vikaa. Toisten luottamuksen pettämisessä, silmään kusemisessa ja mielenterveyden pilaamisessa on. Se mitä kaksi aikuista ihmistä keskenään parisuhteensa seksikuvioista sopivat lienee heidän oma asiansa, niin pitkään kun kummatkin on vapaaehtoisesti sopimukseen suostuvat.

Anonyymi kirjoitti...

"Se, että keskustelu tuppaa tällaisessa tapauksessa väkisin kääntymään pettämiseen on juuri yksi seksuaalikulttuurimme ongelma. Toisten ihmisten tekemisiin puuttuminen ja moraalinvartioiminen tuntuvat kiinnostavan ihmisiä ihan kamalasti. Miksi?"

Varmaan siksi, että pettäminen on se asia mikä ihmisiä tässä paljastuksessa kiukuttaa. Ihmiset jotka noudattavat jotakin eettistä/moraalista koodistoa, toivovat yleensä, että esimerkiksi heidän lapsensa esikuvat eivät noudattaisi ihan päinvastaista eettistä koodistoa. Monet toivovat myös, että muut ihmiset noudattaisivat heidän eettistä/moraalista koodistoaan. Mielestäni täysin ymmärettävää, joskin erittäin epätodenäköistä etenkin jälkimäisessä tapauksessa.

Oman logiikkasi mukaan, niin mitä se oikeastaan sulle Tommi kuuluu mitä muut ihmiset vartioivat? Tornia vai liberlismia, eh?

Kari Tuominen kirjoitti...

Eiköhän ne muiden ihmisten seksi jutut pikemin kiihoita, kuin kiukuttaa muita ihmisiä. Ainakin mun kokemuksen mukaan ihmisiä ei yleensä vaivaa moraali-kysymykset kovinkaan paljon. Jos taas on tarjolla jotain mehukkaita seksi juoruja, niin johan rupee kiinnostus nousemaan.

myytinmurtaja kirjoitti...

Tomi: "MM, ostaisitko itse seksiä ?"

Vähän toisenlaisessa maailmassa ilman muuta.

(MM: "Minä ostaisin, näillä varauksin: Jos se olisi turvallista, luvallista ja laillista. Jos se olisi yleisesti hyväksytty tapa. Jos minulla olisi rahaa. Jos kehtaisin; tiedänhän hyvin, mitä minkä tahansa asiakaspalveluammatin edustajat saattavat ajatella asiakkaistaan. Lisäksi prostimiehen pitäisi kaikin tavoin tehdä työtään omasta vapaasta tahdostaan. Ostaisin vain onnellisen kukon munaa. Näin prostilla käynti olisi siis kuin kampaajalla käynti: varaat ajan, ja jos kemiat kohtaavat, menet toistekin.")

Tomi: "Tuohon anatomiaan harva miehistä pystyy seksiin esim. 10 kertaa vuorokaudessa.
Ja seksuaalisesti ei-viehättävän kumppanin kanssa miehellä saattaa olla vaikeuksia saada elin toimimaan."


Kova paikka.

Tuskinpa ne mieshomoprostien asiakkaatkaan ovat kaikki aivan uskomattomia, pantavia komistuksia...

Tomi kirjoitti...

MM:"Tuskinpa ne mieshomoprostien asiakkaatkaan ovat kaikki aivan uskomattomia, pantavia komistuksia..."

Jos on antavana osapuolena, niin erektio ei ole niin suuri ongelma.

myytinmurtaja kirjoitti...

Täytyy muuten sanoa sekin, että minusta on pahempi pettää puolisoaan prosun kanssa kuin jonkun muun tyypin kanssa. Ainakin silloin, jos prostilla on paljon asiakkaita ja se toinen tyyppi taas olisi vähemmän nussinut henkilö.

Tämä siksi, että mitä enemmän seksuaalikontakteja jollain on, sitä suurempi on riski sukupuolitaudista. Vaikka kortsua käytettäisiinkin, eihän se ole sataprosenttisen luotettava, sekään.

No, totta tietysti myös toinen puoli: toisaalta seksityöntekijät ehkä käyvät rohkeammin testeissä ja vaativat ankarammin kondomin käyttöä, kun taas satunnaisessa panosuhteessa nuo välttämättömyydet saattavat unohtua.

Oli miten oli: ihmissuhteet, schmissuhteet. Se, että vaarantaa puolisonsa ruumiin terveyden, on anteeksiantamatonta.

Anonyymi kirjoitti...

"Eiköhän ne muiden ihmisten seksi jutut pikemin kiihoita, kuin kiukuttaa muita ihmisiä. Ainakin mun kokemuksen mukaan ihmisiä ei yleensä vaivaa moraali-kysymykset kovinkaan paljon. Jos taas on tarjolla jotain mehukkaita seksi juoruja, niin johan rupee kiinnostus nousemaan."

Meinaat, että keskiverto ihmistä enemmän kiihottaa kuin paheksuttaa ajatus siitä, että Rooney on käynnyt viilaamassa prostituoitua kun hänen muijansa on paksuna? Kullakin fantasiansa, niissähän ei ole mitään vikaa. Siinä vaiheessa kun todellisuutta ja fantasiaa ei osaa erottaa toisistaan, voi olla syytä huoleen.

Monet ihmiset osaa kyl todellisuudessa samaistua jonkin verran toisten ihmisten pahaan mieleen ja oloon. Sit kun kyseessä on oma idoli tai julkisuuden henkilö, niin toisinaan mopo ei pysy oikein tunnetasolla useilla käsissä. Tosin olet varmaan oikeassa, moni mies varmaan salaa ajattelee (ehkä nainekin), että on se Rooney kova jätkä, todellinen äijä.

myytinmurtaja kirjoitti...

HS 20.9.10: HBO:n sarja miesprostituoidusta ei heittäydy härskiksi

Seksualisti kirjoitti...

Anonyymi, otat täysin annettuna käsityksen siitä, että seksi parisuhteen ulkopuolisen henkilön kanssa oikeuttaa ja tuottaa itsestään selvästi vahinkoa parisuhteen toiselle osapuolelle. Siitä näkökulmasta viha, raivo ja eroaminen näyttävät perustelluilta ja ymmärrettäviltä.

Tämä on kuitenkin vain yksi näkökulma asiaan. Ihmissuhteissa tehdyt sopimukset uskollisuudesta ja seksin omistusoikeudesta ovat monimutkaisia ja hankalia. Niiden oikeutuksen voi monissa tilanteissa hyvin kyseenalaistaa. Rooney voidaan nähdä esittämäsi kaltaisena kusipäänä tai sitten aivan tavallisena miehenä, jota ei tyydytä seksuaalisuuden typistäminen yhteen henkilöön (tai raskausajan kestävä selibaatti).

Maalailu raskaana olevan vaimon pettämisestä kaivelee primitiivisiä tuntoja esiin. Kuitenkin nyky-yhteiskunnassa elätusvelvollisuutta ja vanhemmutta säätelevät monenlaiset säännöt, jotka tekevät primitiivisen kumppanin vahtimisen turhaksi.

Pettämiseen liittyvä vahinkonäkökulma on ymmärrettävä vain perustelemattomista primitiivisistä arvo-olettamista käsin. Todellisuudessa pettämisestä seuraava vahinko johtuu pelkästään petetyn omista reaktioista ja kyvyttömyydestä suhtautua tilanteeseen.

Vielä vähemmän perusteltua on muiden ihmisten puuttuminen toisten henkilöiden väliseen ihmissuhdesopimukseen, sen rikkomiseen tai uudelleen neuvottelemiseen.

Seksualisti kirjoitti...

Vartiotornista ja liberalismista ;o)

Anonyymi haastoi minut kysymällä, mikä oikeuttaa minun räksytykseni, jos kerran muiden räksytys ei ole oikeutettua.

Vastaus: Omien arvojen, asenteiden tai elämäntapojen edellyttäminen muilta on sisäisesti ristiriitainen hanke, joka johtaa vääjäämättä konfliktiin. Tiettyjä arvoja vaativa henkilö joutuu vaatimusta esittäessään hyväksymään myös muiden esittämien vaatimusten oikeutuksen, jolloin syntyvää arvokonfliktia ei voi enää ratkaista mitenkään.

Liberaali etiikka perustuu sen sijaan meta-arvoille, joiden mukaan jokaisella on vapaus valita itse arvonsa, asenteensa ja elämäntapansa. Tästä seuraa johdonmukaisesti velvollisuus olla estämättä tai haitaamatta toisia valinnoissaan.

Kiellettyä on ainoastaan toisten henkilöiden vahingoittaminen. Tämä kielto on perusedellytys vapauden toteutumiselle ja kaikkien edun mukaista.

Rautalangasta: tornistaan ihmisiä kyttäävä moraalinvartija pyrkii teoillaan rajoittamaan toisten vapautta. Liberaali pyrkii vastustamaan ainoastaan sellaisia toimia, jotka tähtäävät toisten vapauden rajoittamiseen.

Anonyymi kirjoitti...

Hyviä argumentteja Tommi. Argumenttini perustui fiktiiviselle olettamukselle, että Rooneyn vaimo odottaa miehensä olevan hänelle uskollinen. Todellisuudessa voi olla, että Rooneyn vaimoa ei kiinosta pätkän vertaa ketä Rooneyn milloinkin kiksauttaa. Tosin Rooney on luonnut itsestään tietyn julkikuvan, jonka ainakin osa ihmsistä on ostanut. Useimmat ihmiset suosivat edelleen parisuhdetta jossa ollaan uskollisia toisille. Rooneyn teko rikkoo näiden ihmisten "oikeaa tapaa elää", josta luonnollisesti syntynee närää, koska Rooney on monen idoli ja julkisuuden henkilö.

"Todellisuudessa pettämisestä seuraava vahinko johtuu pelkästään petetyn omista reaktioista ja kyvyttömyydestä suhtautua tilanteeseen."

Elikkä kun esimerkiksi Intiaanien kanssa aikoinaan tehtiin sopimuksia maaomistuksista, joita ei kunnioitettu ja jotka johtivat toisinaan heidän teurastukseen, oli kysymys intiaanien omista reaktioista ja kyvyttömyydestä suhtautua tilanteeseen?

"Kiellettyä on ainoastaan toisten henkilöiden vahingoittaminen. Tämä kielto on perusedellytys vapauden toteutumiselle ja kaikkien edun mukaista."

Eikö ihmisen vahingoittaminen psyykkisesti ja sosiaalisesti ole yhtälailla vahingonaiheuttamista? Jos tekee toisen ihmisen kanssa sopimuksen, että parisuhteessa harrastetaan seksiä ainoastaan oman elämänkumppanin kanssa, niin eikö tämän sopimuksen rikkominen/pettäminen ole silloin vahingontekemistä sopimuksen toiselle osapuolelle?

"Rautalangasta: tornistaan ihmisiä kyttäävä moraalinvartija pyrkii teoillaan rajoittamaan toisten vapautta. Liberaali pyrkii vastustamaan ainoastaan sellaisia toimia, jotka tähtäävät toisten vapauden rajoittamiseen."

Vapaus ei ole aivan yksioikoinen käsite. Vapauden kytkeytyessä fyysiseen todellisuuteen, täytyy päättää yhteisistä peli säännöistä. En tiedä paljonko olet ollut tekemisissä ihmisten kanssa jotka elävät vähemmän kaidalla polulla. Ajattelusi kuulostaa tukevan vahvasti heidän ammattimaisempaa elämäntapaa.

Jos olen käsittänyt oikein, olet sitä mieltä, että ihmisen pitäisi saada harrastaa seksiä kenen kanssa häntä huvittaa (olettaen että osapuolet jotka seksiin osallistuvat ovat siihen vapaaehtoisia), käyttää nautintoaineita niin kuin häntä itseään huvittaa, esittää mielipiteitään kuten häntä itseään huvittaa, uskoa niin kuin häntä itseään huvittaa jne. Ainoa rajoite on se, että hän ei konkreettisesti, tarkoituksen mukaisesti aiheuta toisille ihmisille fyysistä vahinkoa?

Tämä on tarkoituksen hakuisesti provokatiivista, tarkoitus ei ole kuitenkaan loukata. Olen vilpittömästi kiinnostunut miten tämän liberalistisen ajattelusi oikein jäsennät.

Anonyymi kirjoitti...

"Maalailu raskaana olevan vaimon pettämisestä kaivelee primitiivisiä tuntoja esiin. Kuitenkin nyky-yhteiskunnassa elätusvelvollisuutta ja vanhemmutta säätelevät monenlaiset säännöt, jotka tekevät primitiivisen kumppanin vahtimisen turhaksi."

Ehkäpä meistä kukaan, minä, sinä tai kukaan muukaan ei ole oikeutettu kertomaan jollekulle toiselle mikä hänestä on oikea tapa elää parisuhteessa. Käsitykseni mukaan tämä on myös sinun oma argumenttisi?

Kohtuullista lienee kuitenkin se, että kummpani tietää millaisessa parisuhteessa hän itse elää. Tietysti on olemassa paljon ihmisiä joiden mielestä valehtelu ei ole niin pahajuttu ja tunteet ovat ihmisten omia ongelmia, joista heidän pitää itse selviytyä.

Seksualisti kirjoitti...

Tarkoitan uskollisuuskäsitysten kritiikilläni erityisesti sitä, että pettäminen ei ole sen sorttinen rikkomus, joka oikeuttaisi ulkopuolisten henkilöiden puuttumisen siihen millään tasolla.

Toki ihmiset saavat ryhtyä vaikka kuinka älyttömiin sopimuksiin ja suhteisiin, jos he itse kokevat sen mielekkääksi.

Joskus kuitenkin kulttuuriset normit ja olettamukset ajavat ihmisiä tilanteisiin, jotka ovat kohtuuttomia. Silloin ei riitä, että sanotaan "itsehän hän on tilanteensa valinnut", vaan pitää tarkastella myös olosuhteita, arvoja, asenteita ja normipaineita.

Esimerkiksi alistetulle muslimivaimolle on turha mennä yksikantaan sanomaan "no, ota ero ja lähde", koska kultturinen normipaine tekee sen hyvin vaikeaksi sekä henkisesti että käytönnössä.

Vastaavanlaiset arvo-olettamat, "oikeat" toimintatavat ja paineet koskevat myös pettämistä ja siihen liittyviä rakenteita (ja myös pettämiskeskustelua).

Anonyymin esittämät vertaukset inkkareista ja rikollisista eivät oikein toimi sillä a) inkkareita kusetettiin ja heille tehtiin törkeällä tavalla vahinkoa, ja b) rikolliset (esim. varkaat, huijarit ja kiristäjät) tuottavat toimillaan vahinkoa. Liberaalin etiikan perusteella on helppo kieltää tällaiset toimet.

En tietenkään ole sokea ihmisten erilaisista toimista aiheutuvalle henkiselle kärsimykselle ja sosiaalisille ongelmille. Pitää kuitenkin huomioida, että ihmissuhdesopimus on vain kahdenvälinen ja se ei vaikuta kuin sen osapuoliin. Tämän nojalla asian käsittely sosiaalisessa närkästystuomioistuimessa tai mediassa on kohtuutonta. Samasta syystä asiaan ei pidä puuttua lainsäädännöllä tai muillakaan yhteiskunnan säännöillä.

Liberaalin seksuaalietiikan vahinkokäsitys ei rajoitu pelkkään fyysiseen vahinkoon. Myös henkinen vahingoittaminen, oikeuksien loukkaaminen, maineen pilaaminen tms. ovat vahingollisia tekoja.

Tärkeää on selvittää, milloin vahingon tuottaminen on oikeutettua ja milloin ei. Esimerkiksi avioeron ottaminen on oikeutettua, vaikka se tekisi perheen jäsenille suurta vahinkoa.

Kolmannen kanssa nussiminen aiheuttaa ainoastaan projektiivista vahinkoa: itse nussiminen ei ole epäeettistä ja sen parisuhteelle aiheuttama mahdollinen vahinko perustuu ainoastaan mielikuviin ja asenteisiin. Ainoa konkreettinen vahinko on kahdenvälisen sopimuksen rikkominen, mikä sinällään ei ole järisyttävän suuri asia.

Ilkikurisesti asiaa voisi verrata siihen, että sovin kaverini kanssa syöväni vain ruispuuroa aamuisin ystävyytemme merkiksi, ja eräs aamu syönkin himoissani kaurapuuroa. Kuinka oikeutettua ystäväni on raivostua sopimusrikkomuksesta - ja kuinka suuresti hän saa sitä raivota ja kuinka pitkälle asian voi perustellusti viedä?

Mikko T kirjoitti...

Sivuraiteilla mennään edelleen, mutta mielestäni mielenkiintoisin kysymys tässä on, että miksi maksutta kaiken haluavansa saavat haluavat maksaa itselleen täysin merkityksettömän summan luultavasti jostakin ihan tavallisesta.

En ikimaailmassa usko, että kyseessä on tarve alistaa prostituoitua rahoillaan, vaan ennemmin alistaa itsensä tavallisen rahvaan tasolle.

Tavallaan siis niin, että nuo kaiken haluamansa saavat kaverit elävät maailmassa, jossa he voivat kokea olevansa jollakin tasolla tasa-arvoisia vain asioidessaan prostituoidun kanssa. Vaikka olisit kuinka iso tähti, prostituoidulle sinun pitää maksaa ja muutut taas osaksi rahvasta. Ja aivan varmasti, jos nämä kaverit saisivat ilmaiseksi prostituoidulta, he ottaisivat välittömästi jalat alleen.

Tomi kirjoitti...

Mikko T:"Tavallaan siis niin, että nuo kaiken haluamansa saavat kaverit elävät maailmassa, jossa he voivat kokea olevansa jollakin tasolla tasa-arvoisia vain asioidessaan prostituoidun kanssa. Vaikka olisit kuinka iso tähti, prostituoidulle sinun pitää maksaa ja muutut taas osaksi rahvasta. Ja aivan varmasti, jos nämä kaverit saisivat ilmaiseksi prostituoidulta, he ottaisivat välittömästi jalat alleen."

En usko tähän. Usko, että seksistä maksettaessa siitä tulee "likaista ja syntistä", ja näin olle kiihottavampaa.

Seksualisti kirjoitti...

Ei seksistä tule, eikä tarvitse tulla, likaista ja syntistä kun raha vaihtaa omistajaa. Toki joillekin tällainen ajatus toimii kiihokkeena, mutta seksin ostamiselle on paljon muitakin motiiveja.

Yksi tärkeimmistä motiiveista on mutkattomuus. Maksullisessa seksissä saa juuri sitä mitä kaipaa ilman sitoumuksia, sosiaalisia kuvioita, soidinmenoja tai pakkien mahdollisuutta.

Ostamisen motiiveista löytyy ainakin yksi opinnäytetyö:
http://helda.helsinki.fi//handle/10138/17209

Ja sihteeriopistolta lisää:
http://www.sexwork.net/forum/showthread.php?t=75101

Tomi kirjoitti...

Seksualisti, tarkoitin tässä vain Rooneyn kaltaisia henkilöitä.
He saavat mutkatonta seksiä myös helposti ilmaiseksi, statuksensa takia.

Anonyymi kirjoitti...

"Kolmannen kanssa nussiminen aiheuttaa ainoastaan projektiivista vahinkoa: itse nussiminen ei ole epäeettistä ja sen parisuhteelle aiheuttama mahdollinen vahinko perustuu ainoastaan mielikuviin ja asenteisiin. Ainoa konkreettinen vahinko on kahdenvälisen sopimuksen rikkominen, mikä sinällään ei ole järisyttävän suuri asia."

Tunsin aikoinani hyvin erään naisen joka petti miestään, miehen tullessa kotiin eräänä iltana ja nähdessään kumppaninsa naivan toisen äijän kanssa hän tappoi itsensä. Tiedän erään toisen tragedian elävästä elämästä jossa sinänsä täysin viaton viskisieppo lähti daamin kanssa baarista daamin kämpille, daamin mies tuli himaan, puukotti alle kolmekymppisen viskisiepon hengiltä. Väitän, että näissä kahdessa elävästä elämästä otetussa tarinassa kaksi hengissä selvinnyttä ja heidän lähimmäiset kärsii koko loppu elämänsä pettämisen tuomasta hedelmästä.

Tunnen useita ihmistä joiden luottamus on syvästi järkkynyt siitä, että heidän puolisonsa pettää. Ja tunnen useita pettäjää jotka rypevät tunnon tuskissaan vielä vuosien jälkeen koska ovat pettäneet. Kyl, ainakin itse katson, että ihan konkreettista vahinkoa myös fyysistä, saa aikaan pettämällä mitä hyvänsä tunnerikkaita ja syvään luottamukseen perustuvia sopimuksia jotka ovat ihmisille tärkeitä. Tosin vastapainoksi, tunnen myös ihmisiä joilla ei ole mitään tunnontuskia asioissa jotka eivät kosketa konkreettisesti heitä itseään. Heitä ei kiinnosta toisten ihmisten "pikkumaiset" ja "epäjohdonmukaiset" tunteilut.

"Ilkikurisesti asiaa voisi verrata siihen, että sovin kaverini kanssa syöväni vain ruispuuroa aamuisin ystävyytemme merkiksi, ja eräs aamu syönkin himoissani kaurapuuroa. Kuinka oikeutettua ystäväni on raivostua sopimusrikkomuksesta - ja kuinka suuresti hän saa sitä raivota ja kuinka pitkälle asian voi perustellusti viedä?"

Todellisuudessa valitetavasti me emme hallitse sitä mistä toiset ihmiset ovat oikeutettuja kiukkuilemaan. Tietysti sellaiseen fantasiaan voi myös itsensä asettaa. Johonkin meistä jokaisen on vedettävä raja mikä meistä on hyväksyttävää ja mikä ei, tai tulemme siitä rajasta mahdollisesti jossakin tilanteessa joskus tietoisiksi.

Ymmärrän mielipiteesi, katson henkilökohtaisesti kuitenkin, että se on sinun henkilökohtainen arvomaailmasi, ei mikään universaali totuus. On varmasti paljon ihmisiä jotka jakavat kanssasi samoja arvoja, hyvä niin, heidän kanssaan mitään vahinkoa tuskin pääsee syntymään mitä avoimeen seksiin tulee. Monille ihmisille luottamuksen pettäminen on iso asia, et itse ilmeisesti kuulu niihin ihmisiin tai sitten sinulle jotkut muut asiat kuin seksi ovat luottamuksen osalta huomattavasti tärkeämpiä. En osaa sanoa, tiedät varmaan itse paremmin.

Anonyymi kirjoitti...

Komppaan Tommia mitä tulee seksin ostamiseen, monet ostavat mielummin seksiä koska se on pienen harjoittelun jälkeen huomattavasti nopeampaa ja helpompaa kuin monet muut keinot saada seksiä. On myös ihmisiä jotka eivät ole eristyisen karismaattisia, hyvän näköisiä tai heillä on esim. joku fyysinen vamma, joka konkreettisesti madaltaa turhan paljon heidän mahdollisuuksiaan saada seksiä muita kanavia pitkin.

Seksin ostaminen voi olla joku erityinen "juttu", tai sitten se voi olla ihan vaan juuri sitä mitä se on, kahden ihmisen välistä vaihtokauppa, palvelua.

"En tietenkään ole sokea ihmisten erilaisista toimista aiheutuvalle henkiselle kärsimykselle ja sosiaalisille ongelmille. Pitää kuitenkin huomioida, että ihmissuhdesopimus on vain kahdenvälinen ja se ei vaikuta kuin sen osapuoliin. Tämän nojalla asian käsittely sosiaalisessa närkästystuomioistuimessa tai mediassa on kohtuutonta. Samasta syystä asiaan ei pidä puuttua lainsäädännöllä tai muillakaan yhteiskunnan säännöillä."

Julkisuudesta elävä henkilö, on kyllä yleensä tietoinen riskeistä jotka koskevat hänen julkisuuttaan. Ihmisillä on mielipiteitä, täällä, kodeissaan, päässään, kaduilla, baareissa, kouluissa ja muilla foorumeilla. Median myllytys on kyl toisinaan kyseenlaista omasta mielestäni ja lailla ei pitäisikään olla mitään tekemistä tämmöisten asioiden kanssa, niinkun sillä ei pääsääntöisesti olekkaan. Jos ihminen tappaa itsensä koska häntä on petetty, se on edelleen itsemurha.

Seksualisti kirjoitti...

Anonyymi kirjoitti: "Todellisuudessa valitetavasti me emme hallitse sitä mistä toiset ihmiset ovat oikeutettuja kiukkuilemaan."

Emme hallitse sitä, mistä ihmiset tosiasiassa kiukustuvat, mutta voimme kyllä keskustella ja asettaa rajoja sille, mistä on oikeutettua kiukustua ja kuinka paljon.

Kiukustuminen ja sen johdosta tehtävät teot voivat olla eri olosuhteussa hyväksyttäviä tai tuomittavia. Esimerkiksi jos henkilö tappaa häntä pettäneen puolison, ei teko ole yhtään enemmän oikeutettu, vaikka tappaja olisi kuinka tunnekuohun vallassa.

Kiukku voi joskus olla ymmärrettävää psykologisessa mielessä, mutta moraalista oikeutusta kiukku ei koskaan tarjoa yhtään millekään.

Anonyymi kirjoitti...

"Emme hallitse sitä, mistä ihmiset tosiasiassa kiukustuvat, mutta voimme kyllä keskustella ja asettaa rajoja sille, mistä on oikeutettua kiukustua ja kuinka paljon."

Voit asettaa rajasi, yhteisöt ja yhteiskunta voi asettaa rajansa. Siitä huolimatta, meistä kukaan ei hallitse eikä kontroloi sitä mistä ja kuinka paljon joku toinen "kiukustuu". Jos se olisi mahdollista, mustasukkaisuus murhia joihin viittaat ei tapahtuisi tai umpikujaan ajautuneita itsemurhia. Tässähän me asiasta keskustelemme.

Avain siihen hallintaa, on psyykkisesti terveillä ihmisillä itsellään. Valitettavasti se psyyke voi järkkyä hetkellisesti tai pysyvästi. On myös paljon ihmisiä jotka haluavat elää täysin hetkessä ja nousevien mielihalujensa pohjalta.

"Kiukustuminen ja sen johdosta tehtävät teot voivat olla eri olosuhteussa hyväksyttäviä tai tuomittavia. Esimerkiksi jos henkilö tappaa häntä pettäneen puolison, ei teko ole yhtään enemmän oikeutettu, vaikka tappaja olisi kuinka tunnekuohun vallassa."

Niin julmalta ja surulliselta kun se kuulostaakin. Oikeutettua kenen mielestä? Suomalainen poliisi valtio perustuu todellisuudessa siihen, että ihmiset haluavat olla lainkuuliaisia ja valvovat näin itse itseään. Monet ihmiset eivät ole lainkuuliaisia. Jos teon tekijä kokee olevansa tekoonsa oikeutettu, sitä tosiasiaa ei muuta mikään, paitsi se, että hän itse katuu tekoaan ja kokee ettei ollut/ole siihen oikeutettu.

"Kiukku voi joskus olla ymmärrettävää psykologisessa mielessä, mutta moraalista oikeutusta kiukku ei koskaan tarjoa yhtään millekään."

Psykologisesta näkökulmasta, mahdollisesti, en osaa sano. Moraalisesti? Kenen aukottomasta oikeudenmukaisesta moraalista nytten puhumme? Sinun moraalisi mukaan, minun moraalini mukaan vai jonkun muun moraalin mukaan? Jonkun teoreettisen läpikolutun ja sovitun moraali koodiston mukaan? Ihminen voi "kasvaa" ainoastan itsessään, voimme olla siinä avuksi tai haitaksi, siinä suhteessa oli mahdollisesti viisasta tarkastella sitä todellisuutta jossa itsemme ulkopuoliset ihmiset elävät, mielestäni. Omien toimiensa, teorioittensa ja elämäntapansa oikeuttaminen, on juuri sitä miltä se kuulostaakin.

Seksualisti kirjoitti...

Moraalifilosofia tutkii juuri näitä kysymyksiä oikeutuksesta, oikeudenmukaisuudesta ja hyväksyttävyydestä.

Se ei ole mielivaltaista tai jonkun yksilön omiin näkemyksin perustuvaa, vaan pyrkii etsimään mahdollisimman yleispäteviä perusteluja sitoville moraaliohjeille.

Pätevältä moraaliselta arvioinnilta vaaditaan esimerkiksi johdonmukaisuutta, koherenttiutta, tasapuolisuutta. olosuhteiden huomioonottamista ja erilaisten vaatimusten ja oikeuksien tasapainottamista.

Mistään eksaktista tieteestä ei ole kyse, mutta kuitenkin paljon perustellummasta ja strukturoidummasta analyyttisestä tarkastelusta kuin anonyymin esittämässä nihilistisessä käsityksessä.

Anonyymi kirjoitti...

"Pätevältä moraaliselta arvioinnilta vaaditaan esimerkiksi johdonmukaisuutta, koherenttiutta, tasapuolisuutta. olosuhteiden huomioonottamista ja erilaisten vaatimusten ja oikeuksien tasapainottamista."

Tarkoitat siis, että ihmisten olisi syytä kääntyä kuuntelemaan moraalin tutkijoita, jotta he eivät toimisi moraalittomasti vaan esimerkiksi osaisivat hillitä itsensä silloin kun heitä kustaan suoraan silmään? No olen tietysti kanssasi siitä yhtä mieltä, että ihmisten olisi hyvä oppia hillitsemään tunteitaan. Toisten tikkaaminen teräaseella, ei ole mielstäni oikeastaan koskaan moraalisesti oikein, joskin siihen johtaneet syyt voin hyvin toisinaan ymmärtää.

"Mistään eksaktista tieteestä ei ole kyse, mutta kuitenkin paljon perustellummasta ja strukturoidummasta analyyttisestä tarkastelusta kuin anonyymin esittämässä nihilistisessä käsityksessä."

Taisin olla vaaksan verran käytännönläheisemmässä maailmassa tarkastelemassa asiaa, enkä niinkään teoreettisen jargonin maailmassa. Myönnän toki olevani realisti ja kun tarkastelen "kenttä" tasolta mitä ihmiset touhavat, niin väittäisin, että nihilismi ei ole aina erityisen kaukana siitä. Sanoisin, että on täysin fatalistista seistä sepostamassa mikä on oikein tai väärin, jos kaikki tekevät väärin siitä huolimatta. Silloin olisi kehityksenkin kannalta viisaampaa pyrkiä minimoimaan vahingot, sen sijaan, että asettaa itsensä kohteensa yläpuolelle.

Anonyymi kirjoitti...

"Se ei ole mielivaltaista tai jonkun yksilön omiin näkemyksin perustuvaa, vaan pyrkii etsimään mahdollisimman yleispäteviä perusteluja sitoville moraaliohjeille."

Teoriassahan tämä kuulosta ihan tosi kivalta. Käytännössä ihmiset kuitenkin sitoutuvat niihin moraalisäädöksiin ja sääntöihin joihin heidät pakotetaan/alistetaan tai he itse haluavat sitoutua. Esität itse varsin usein poikkeavia ja haastavia näkemyksiä vallitsevista moraalisäädöksistä ja olet niistä omaa mieltä.

Valtion ja yhteisöjen tasolla on tietysti oltava joku yhteinen linja siitä miten asioita hoidetaan, mutta käytännön tasolla ihmiset yleensä tekee itse päätöksensä siitä mikä on oikein ja mikä väärin. Moraaliin liittyvä tiede koskettaakin usein lähemmin erilaisia ammatti-ihmisiä jotka ovat erilaisten ja tasoisten eettisten sekä moraalisten kysymysten äärellä.