20.2.2008

Henry "unelmana 3 kertaa viikossa" Laasanen


Ylen Radio ykkösessä keskusteltiin juuri Henry Laasasen näkemyksistä naisten seksuaalisesta vallasta. Ohjelma Kaapin paikka uusitaan ensi sunnuntaina (24.2. 17:15).

Laasasen julkinen esiinmarssi herättää yhden kysymyksen: Miksi hänen näkemyksensä kiinnostavat mediaa? Laasasen tutkimus on heikkotasoista, vanhanaikaista ja näennäistieteellistä. Ilmeisesti miesnäkökulmasta on huutava pula tasa-arvokeskustelussa, kun tällaisetkin näkemykset nostetaan esiin. On totta, että yhteiskunnallisesta tasa-arvosta pitäisi keskustella aiempaa laajemmin, mutta junttimainen "miesliike" tekee yhtä paljon hallaa järkevälle keskustelulle kuin radikaali feminismikin. Vain asiantunteva ja hyvin argumentoitu keskustelu vie asioita rakentavalla tavalla eteenpäin.

Mikä sitten Laasasen näkemyksissä on pielessä? Useita asioita. Hänen seksihalukkuutta selvittelevä "markkinateoriansa" on lainaa sosiobiologian lisääntymisen kustannusteorialta. Ongelmana on vain se, että lisääntymisen kustannusteoria toimii vain, kun puhutaan lisääntymisestä. Siinä lisääntymisen kustannuksia lasketaan kehon aineenvaihdunnan tasolla kaloreissa. Sosiobiologiassa voidaan vertailla nisäkkäitä, esim. kädellisiä, ihmiseen, mutta kaikki asiansa tuntevat sosiobiologit tietävät, että vertailu tuottaa vihjeitä siitä, miten ihmiskehon toiminnot voisivat vaikuttaa käyttäytymiseen. Kyseessä ei ole kokonaisvaltainen selittävä teoria, kuten Laasasen markkinateoriassa, sillä ikävä kyllä ihmisen tuottamat kulttuuriset seksuualisuuden säätelemisen keinot vaikuttavat seksuaalisuuteen ja sen ilmenemismuotoihin huomattavasti voimallisemmin kuin sen fysiologiset reunaehdot.

Moitin Laasasta myös vanhanaikaisuudesta. Syynä on se, että hän pitää selviönä ilman kunnollisia perusteita sitä, että seksuaalista vetovoimaa ilmaisee aina naisilla kauneus, ja miehillä asema. Tällaisessa järjestelmässä miehet joutuvat panostamaan, mutta naiset eivät. Laasasen mukaan parin valinta tapahtuu naisilla aina, jos mahdollista, sosiaalisesta asemasta ylöspäin. Tällöin tapahtuu välttämättä maallisen hyvän siirtymä miehiltä naisille, ja alhaisessa sosiaalisessa asemassa olevat miehet jäävät ilman seksiä ja varallisuutta. Laasasen käsitys yhteiskunnasta, seksuaalisesta valtapelistä ja seksin monimuotoisuudesta on ohut kuin euron seteli sivuttain. Hänen olettamuksensa miesten ja naisten motiiveista, haluista ja seksikumppaneista ovat yksioikoisia yleistyksiä, ja sortuvat lisäksi outoon kulttuuriseen jähmettymiseen. Laasaselle maailma taitaa olla luonnostaan heteroseksuaalinen ja yksiavioinen, ja siellä elävät Miehet ja Naiset - joista toiset ovat Marsista ja toiset Venuksesta. Ihmeellinen jähmettynyt, kulttuurinen ja sukupuolinen essentialismi jyllää, ja Laasanen yrittää perustella sen huterasti sosiobiologisilla väärintulkinnoillaan.

Laasasen sumuisista käsityksistä hyvä esimerkki on hänen radio-ohjelmassa esittämänsä näkemys parisuhteen ansasta. Se menee jotakuinkin näin. Ajatellaan, että mies haluaa seksiä 3 kertaa viikossa. Jos hänellä ei ole hyvin korkeaa maskuliinista asemaa, esim politiikassa, urheilussa, musiikkielämässä tms., niin hänen mahdollisuutensa saada seksiä haluamansa määrä on hyvin vähäinen. Hänen täytyy siis turvautua parisuhteeseen, jossa hänen mahdollisuutensa saada seksiä on parempi kuin sinkkuna. Parisuhteessa kuitenkin vallitsevat Laasasen mielestä sellaiset käytännöt, että miehestä tulee mitä erilaisimmin tavoin aina maksava osapuoli. Seksi maksaa siis aina miehelle - joko aseman tavoittelun kustannuksien kautta, tai parisuhteen normien kautta. (Jos tämä kuulostaa ufolta, kuunnelkaa radio-ohjelman uusinta...)

Henry "unelmana 3 kertaa viikossa" Laasanen ei ole ilmeisesti koskaan kuullut naisista, jotka haluavat seksiä miesten kanssa muustakin syystä kuin resurssien distribuution takia. Mikä voisi olla muu syy... öö... olisiko nautinto mitään? Alistuminen parisuhteeseen seksin takia on myös outo käsitys. Ihmiset voivat ryhtyä hyvin erilaisiin suhteisiin tai harrastaa vaikka ryhmäseksiä. Miten Laasanen selittää kimppakivan resurssien jaon näkökulmasta? Käsitys miesten ja naisten seksihaluista ja motiiveista on vanhanaikainen, eikä se ota huomioon kulttuuristen muutosten mahdollisuutta. Taloudellisesti riippumattomien yksilöiden välinen parisuhde on täysin mahdollinen, ja nykyisin arvostettukin toimintatapa. Laasaselle lankeaa muserteva todistustaakka, jos hän yrittää väittää, että hänen markkinateoriansa todella kuvaa oikein kaikkia ihmisten seksuaalista kanssakäymistä kulttuureista ja alakulttuureista riippumatta. Laasasen kapea seksuaalisen vallan teoria ei ole mikään välttämätön selitysmalli. Päinvastoin, valta-analyysinä se on jopa tökerö ja karkea. On tainnut jäädä sosiologilta Foucault lukematta.

Laasasen aatteellisesti vääristynyt ja pseudotieteellinen kehitelmä muistuttaa inhottavalla tavalla ruotsalaisten hurufeministien vastaavaa rakennelmaa, "sukupuolivaltateoriaa", jossa kaikki perheväkivalta selitetään miesten luontaisella vallanhalulla ja väkivaltaisuudella. "Teoria" on radikaalin naisjärjestö ROKS:n ajamana saanut kannatusta jopa naapurimme viranomaiskoneistoissa. Sosiologien ja yhteiskuntatieteilijöiden on syytä tarkastella hyvin kriittisesti tieteenalojaan, jos tällainen aatteellinen puuhastelu pääsee läpi tieteellisen tutkimuksen nimissä.

24 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä Tommi!

Jos en vastustaisi kaikkea mahdollista Henry "unelmana3/vkossa" Laasasen lisäjulkisuutta, kehottaisin teitä avoimeen keskustelutilaisuuteen.

Anonyymi kirjoitti...

Kai tiedät tämän Henryn blogin?
http://ihmissuhteet.blogspot.com/

Käsittämätöntä tuubaa.

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos, Tommi! Olen 54-vuotias näitä juttuja sekä elänyt että tutkinut leidi. Laasanen-parkaa kuunnellessa ei tiennyt itkeä vai nauraa. Onko hän oikeasti joku "sosiologi"? Niin tai näin, sinun kritiikkisi oli selkeä kiteytys mieleeni tulleista ajatuksista. Laasasella ei ole mitään tajua alan tieteellisestä keskustelusta eikä tutkimuksesta. Hänen argumentaationsa on paitsi karkeaa ja epätäsmällistä myös tavattoman infantiilia.

Mieheni taas väittää, että Henry Laasanen on kirjoittanut kirjansa vain puhtasti vitsiksi, jota ei ole tarkoitettukaan vakavaksi keskustelunaiheeksi. Mutta se vain sattui menemään läpi kuin väärä raha...

VX kirjoitti...

Mitenkähän kyseinen tutkimus muka eroaa naistutkimuksen tuottamasta pseudotieteellisestä tuubasta?

Ja toisekseen, miksi aihealuetta tutkivien miesten lausumat leimataan välittömästi ruikuttamiseksi, infantiiliseksi jne jne jne?
Eikö kantti kestä lukea "vastustajan" tulkintoja vai mistä on kysymys.

Seksualisti kirjoitti...

Minua kiinnostaa nimenomaan tutkimustyön ja kannanottojen argumentaation kelvollisuus ja tieteellisten metodien pitävyys.

Sosiologia, kulttuurintutkimus ja naistutkimus ovat aloja, joissa on mahdollista ajautua ideologiseen ja tulkintakehyksestä riippuvaan tutkimukseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki kyseisten alojen tutkimus olisi tendenssimäistä.

Koska itsekin teen tutkimusta seksuaalisuudesta, olen erittäin kiinnostunut alaan kuuluvista tieteellisistä ja populaareista puheenvuoroista. Niitä on kuitenkin aina arvioitava kriittisesti, sillä seksuaalisuus on julkisen keskustelun aiheena tunteita herättävä ja ajaa ihmisiä yksioikoisiin ja essentialistisiin mielipiteisiin.

Arvostelen Laasasen näkemyksiä juuri näistä syistä. Hänen argumenttinsa sortuvat virheellisiin yleistyksiin, ad hoc -perusteluihin, sosiobiologian väärintulkintoihin ja kulttuuriseen essentialismiin. Tieteenä tällaista tutkimusta ei voi puolustaa.

Anonyymi kirjoitti...

Laasasen teksti toisaalta pukee sanoiksi sen, mikä on kansan keskuudessa miesten puheessa ollut aina esillä. Jo se asia, että miehet ovat kehittäneet nämä ajatukset silloin, kun ovat seksiä puutteessaan koettaneet saada, todistaa jotain siitä, että asia on reaalisesti olemassa.

On kummallista väittää, että jos jostain asiasta on selvä suullinen perinne yhteiskunnassa, niin että ilmiötä ei ole, vaan se on tutkijan omassa päässään kehitetty vääristymä.

Ehkä kaikkien naisten kannattaisi lukea Laasasen kirja, niin saisivat paremmin selville, miten miehet kokevat todellisuuden.

Anonyymi kirjoitti...

Tunnut olevan Tommi ihan pihalla Laasasen teoksen pointeista. Tutustuisit vaikka ensin kyseiseen teokseen ennen kuin alat räksyttää.

-Turo-

Anonyymi kirjoitti...

"Hänen (Laasasen) olettamuksensa miesten ja naisten motiiveista, haluista ja seksikumppaneista ovat yksioikoisia yleistyksiä, ja sortuvat lisäksi outoon kulttuuriseen jähmettymiseen."

Jaa. Aika outoa moittia kirjan psykologista ihmistasoa kun Laasanen lienee tehnyt aika selkeän eron tilastollisen tarkastelun ja psykologisen selityksen välillä edellisen eduksi. Oletko Seksualisti lainkaan lukenut ko. kirjaa?

timppa kirjoitti...

Törmäsin Henryn sivulle ja sieltä tänne. Kuuntelin Henryn haastattelun ja sitten pari teidän pornodialogeja.

Seksuaalisuudesta puhuttaessa ette taida Henryn kanssa puhua samaa kieltä? Metodit, näkökulma ja teoreettinen pohja ovat kaukana toisistaan?

Lesonen kirjoitti...

Siis eihän Lesonen ole juuri ja juuri lukutaitoisena äijänä kyseistä tutkimusta lukenut, varsinkin kun on noita kiireitä. Mutta tottahan on se, että kyseinen malli pätee juuri keski-ikäisten suhteen, niiden sukupolvien jotka käyttävät valtaa tässä yhteiskunnassa. Kaksi- ja kolmekymppisilla saatta olla erilailla, mutta heillä ei olekaan valtaa, jolla seksin kentillä pelata. Joten olkoon se tutkimus miten vanhentunut tahansa, mutta kyllä se tosiasioita heijastelee. Kauniit naiset valitsevat vaikutusvaltaisia ja varakkaita miehiä, ja toisin päin. Muut saavat muut ja väittävät että tekevät sen tasa-arvon nimissä.

Janos kirjoitti...

Markkina-arvoteoria sivuilmiöineen on kyllä surullisimpia esimerkkejä itseään toteuttavista profetioista.

Anonyymi: "On kummallista väittää, että jos jostain asiasta on selvä suullinen perinne yhteiskunnassa, niin että ilmiötä ei ole, vaan se on tutkijan omassa päässään kehitetty vääristymä."

Mm. tontuista on selvä suullinen perinne yhteiskunnassa...

Seksualisti kirjoitti...

Tarkkaavainen lukija on saattanut huomata, että alkuperäinen kriittinen kirjoitukseni perustui Laasasen radio-esiintymiseen, ei hänen kirjaansa. Olen kuitenkin lukenut Laasasen gradun ja otteita hänen kirjastaan.

Eniten Laasasen keskustelunavauksessa minua on häirinnyt sen aatteellisuus ja syyttelevä tyyli. Hänen gradunsa feminismin kritiikki vaikuttaa enemmän aatteelliselta hyökkäykseltä kuin kriittiseltä arviolta. Laasanen kaivaa poteroita miesten ja naisten välisen sodan varalle ja yrittää rakentaa teoreettista kehitelmää, jolla oikeutaa hänen oma äijäideologiansa. Oikeastaan hän tekee saman virheen kuin radikaalit feministit: itse asia häviää paatoksen alle. Laasasen toiminta on myrkkyä maltilliselle ja keskustelevalle miesliikkeelle.

Kuten eräässä kommentissa huomautettiin, Laasasen ja minun teoreettiset taustat ovat hyvin erilaiset. Filosofina minua kiinnostaa erityisesti keskustelun metodiikka, argumentaation pätevyys ja poliittisten agendojen sotkeutuminen tieteelliseen tai filosofiseen keskusteluun. Liberaalina puolestaan olen kiinnostunut vapauksien ja onnellisuuden lisäämisestä.

Tasa-arvokeskustelussa asetun tarkoituksella keskustaan. Kannatan yhteiskunnallista tasa-arvoisuutta kaikissa reaalipolitiikan kysymyksissä, joten olen samanaikaisesti liberaali feministi ja maltillisen miesliikkeen jäsen.

Kannatan siis äitiysloman kustannusten jakoa koko yhteiskunnalle, maanpuolustusvelvollisuuden tasapuolistamista tai purkamista, huoltajuuskiistojen tasa-arvoisempaa ratkaisemista, palkkatasa-arvon ongelmien selvittämistä, ahtaiden sukupuoliroolimallien purkamista jne. Laasasen sukupuolten välistä eripuraa lietsova retoriikka ei kuitenkaan saa minulta kannatusta. Yhteiskunnallisessa keskustelussa on säilytettävä osapuolten välinen kunnioitus ja pidettävä erillään tieteelliset, aatteelliset ja eettiset perustelut.

Lopputoteamuksena haluan sanoa, että Laasasen näkemyksissä on hyvääkin. Hän nostaa esille kiintoisia kysymyksiä sukupuolittuneesta vallankäytöstä ja tasa-arvokeskustelun ongemista, mutta ei käsittele niitä onnistuneesti, eikä tuo esille mitään varsinaisesti uutta tietoa.

Saatan käsitellä Laasasen argumentetteja seikkaperäisemmin lähitulevaisuudessa tässä blogissa...

- Tommi Seksualisti

pena kirjoitti...

on totta, että henry vetelee vähän mutkia suoraksi. mutta jos henryn ajatuksissa on ongelmia, eikö niitä voi esittää ilman nimittelyä ja pilkkaa? nuo syövät oman kirjoituksesi uskottavuutta.

henry vaikutti haastatteluissa rauhalliselta, joten esimerkiksi syytös paatoksesta tuntuu omituiselta. pikemminkin paatokselta tuntuu tämä sinun merkintäsi.

eikö mielestäsi ole yhtään ironista, että syytät henryä ideologisuudesta, mutta kommenttisi on täynnä henkilöön meneviä kommentteja, otsikosta alkaen?

vanhanaikaisuus ei ole myöskään mikään tieteellinen argumentti.

Anonyymi kirjoitti...

Laasasen kirja on tavallaan kritiikki feminististä naistutkimusta ja sen luomaa tasa-arvokäsitystä kohtaan.

Hänen tulkintojensa onttoudesta huolimatta kirja on raikas tuulahdus sukupuolten (2!) tutkimuksessa. Mikäli kirjaa kritisoidaan, niin sekin on kirjalle vain eduksi ja luo alan tutkimukseen edes jotakin, mitä voi vastustaa.

Nais-,mies- ja tasa-arvotutkimuksen ongelmana olen nähnyt jo pidempään niiden ideologiset rajat.Väistämätöntä yhteentörmäystä on pyritty välttämään näkökulmaa rajaamalla, ja täten ollaan aikaan saatu ambivalenssi me ja muut efekti.

Subjektiivisuutta ei tässä tutkimuskentässä voi välttää, mutta myös radikaalit tulkinnat molemmilta sukupuolilta antavat edes jotakin mielenkiinnon kohdetta
jota voi tarkastella.

Mielenkiintoista Laasasen saamassa kritiikissä on sen henkilökohtaisuus. Kritiikkiä keskusteluissa, niin täällä kuin muuallakin (myös tiedefoorumeilla), on saanut niin Laasasen kirjan tulkinnat kuin Laasanen kirjoittajanakin.

Aivan varmaa on, että myrskyn laannuttua pyöräytän keskustelufoorumien, blogien ja median tuottaman keskustelun diskurssianalyysin läpi ja vertaan sitä muuhun em. tutkimusgenressä käytyyn aikaisempaan keskusteluun.

(Jos ehdit ensin ja kiinnostaa. Ole hyvä ja kiitos)

Seksualisti kirjoitti...

Tuo "kolme kertaa viikossa" fraasi on ihan Laasasen omasta suusta. Jos julkisuudessa jotakin hupaisaa suustaan päästää, saattaa siitä kuulla myöhemmin. Liikanimeksi muotoilin sen ihan silkkaa ilkeyttäni.

Kuuntele radio-ohjelman podcast alkuperäisen merkinnän linkistä.

Ja vielä, "vanhanaikaisuus" on tieteen taustateoriaan ja selittävyyteen liittyvää kritiikkiä. Laasasen esittelemät naisen resurssienhankinnan strategiat on hyvä esimerkki karkeasta ja konservatiiviseen toimintakulttuuriin sitoutuneesta analyysistä.

Jostakin syystä hän ei käsittele lainkaan nykyisin melko suosittua ajattelutapaa, jossa suhteiden osapuolten talous on heidän omansa. Monet naiset pitävät typeränä ja alentavana sitä, että mies haluaa maksaa heidän puolestaan. Taloudellinen riippumattomuus on arvo sukupuolesta riippumatta. Avioehtojen lisääntynyt sopiminen on yksi esimerkki tästä trendistä.

Miksi Laasanen jättää kannaltaan kiusalliset tosiasiat huomioimatta ja kiinnittyy vanhanaikaisiin avioliitto- ja seurustelukäsityksiin?

- Tommi Seksualisti

Anonyymi kirjoitti...

Tommi

"Jostakin syystä hän ei käsittele lainkaan nykyisin melko suosittua ajattelutapaa, jossa suhteiden osapuolten talous on heidän omansa."

1. On kaksi eri asiaa tutkia suhdetta kuin suhteen syntymiseen vaikuttavia tekijöitä.

2. Seksuaalisuudessa ja sen ilmenemismuodoissa tapahtuu kulttuurinmuutosta äärimmäisen vähän, jos ei lainkaan. Seksuaalisuus on hämmentävän stabiilia.

Suhtautumisessa seksuaalisuuteen eri aikakausilla on sen sijaan eroavaisuuksia.

Lisäksi kysymys:

Miten Foucault käsitteli seksuaalisuutta?

Käsittääkseni Foucault oli homoseksuaali. Tällä ei siis mielestäsi Laasasen kontekstissa ole merkitystä?

pena kirjoitti...

Liikanimeksi muotoilin sen ihan silkkaa ilkeyttäni.

ymmärrät kai, että ilkeilystä tulee se mielikuva, ettei sinulla ole esittää oikeaa kritiikkiä joten turvaudut henkilöön käyviin kommentteihin? miksi turhaan viedä itseltään uskottavuutta jos kerran kykenee oikeaankin kritiikkiin?

tarkoititko siis, että "vanhanaikaisuus" viittaa siihen, että henry vetoaa johonkin jo kumottuun teoriaan? miksi ei riitä, että nimeät tuon teorian ja kuka sen on kumonnut ja miten?

ylimalkaisesta "vanhanaikaisuuteen" viittaavasta kommentista saa sen kuvan, että et tietäisi tarkkaan mihin kumottuun teoriaan henry viittaa, mutta toistat jonkun muun tuomiota siitä että teoriat ovat vanhanaikaisia. jos tämä ei kerran pidä paikkaansa, miksi antaa turhaan itsestään sellaisen kuvan?

sama koskee viittausta foucault'iin. en ole lukenut henryn teosta, mutta lienee aika selvää että henryn esittämä vallan käsite on aika yksinkertainen. miksi et esitä jotain esimerkkiä puutteesta henryn teorian vallan käsitteessä viitaten foucalt'iin? nyt käytännössä argumenttisi jää vetoamiseksi auktoriteettiin (foucault) sen sijaan että nimeäisit mikä foucault'n esittämä ajatus kumoaa henryn käsityksen ja miten.

henry on noissa radio- ja tv-haastetteluissaan osoittautunut suhteellisen hyväksi esiintyjäksi, joka osaa yksinkertaistaa asiat niin että ne sopivat tuollaisen median formaattiin.

kun olet selvästi älykäs, sivistynyt ja asialle omistautunut mies ja sinulla tuntuu olevan käsitys puutteista henryn teorioissa, haluaisin oikeasti nähdä muutamia niistä puutteista kunnolla ja selvästi auki kirjoitettuina.

harri kirjoitti...

"Jostakin syystä hän ei käsittele lainkaan nykyisin melko suosittua ajattelutapaa, jossa suhteiden osapuolten talous on heidän omansa. Monet naiset pitävät typeränä ja alentavana sitä, että mies haluaa maksaa heidän puolestaan. Taloudellinen riippumattomuus on arvo sukupuolesta riippumatta. Avioehtojen lisääntynyt sopiminen on yksi esimerkki tästä trendistä."

Henry Laasasen tutkimus kertoo kuitenkin että yleensä naiset pariutuvat omaa statustaan ylemmän miehen kanssa. Poikkeuksia tietenkin on mutta onko yleensäkään järkeä tutkia mitään jos tutkimuksen tulokseksi vaaditaan että kaikkien pitää toimia näin, että tutkimuksella on arvoa.

Tämä avioehtojuttu oli myös outo. Eikö avioehto tehdä juuri silloin, kun toinen tuo perheeseen isomman varallisuuden? Miksi tehdä avioehtoa jos kumpikin tuo perheeseen yhtä paljon varallisuutta?

Anonyymi kirjoitti...

Laasasen väitteitä tukee myös takavuosien Vili episodi jossa välitettiin vaimoja suomalaisille alemman kategorian miehille jotka olivat jääneet kokonaan ilman naista. Tämä markkinahäiriö sai naiset aivan raivoihinsa ja vaikka asiassa ei ollut pakottamista tai muuta laittomuutta piti moinen harmaatuonti saada heti loppumaan. Suomalaisilla naisilla pitää olla tarjontaan uksinoikeus ja tuontikiintiö on tiukempi kuin Kiinan tekstiilituonnille.

Seksualisti kirjoitti...

Toverini arvio Laasasen kirjasta Turun ylioppilaslehdessä:

http://tyl.utu.fi/main/?p=826/


Terveisin
Tommi Seksualisti

Anonyymi kirjoitti...

Hei!

Totta puhut. Tietääköhän Laasanen, mitä on rakkaus...Olen itse akateeminen nainen ja mieheni on duunari - pienipalkkainenkin sellainen. Olemme olleet yhdessä jo vuosia - niin, ja miksi haluan seksiä mieheni kanssa - siksi koska se on kivaa!

Anonyymi kirjoitti...

Olen jo kauan ihmetellyt H.L.:n motiiveja tehdä ko. tutkimuksiaan. Niistä tulee vaan kauhean säälittävä ja katkeroitunut vaikutelma. Samalla ihmetyttää, että miksi media yleensä antaa huomiota niille? Miten voi yleensä aikuisella miehellä olla niin konemainen käsitys naisen seksuaalisuudesta kuin H.L.:llä on? Itse olen ainakin halunnut seksiä aina siksi, että se on kivaa, enkä siksi, että olisin kuvitellut saavani sillä jotain taloudellista etua. Miehessä minua vetää puoleensa älykkyys, miehekkyys, rohkeus, seksikkyys, hauskannäköisyys, hauskuus ja samanhenkisyys eikä suinkaan paksu palkkapussi tai asema. H.L. tulkitsisi varmaan asian minua näkemättä niin, että olen ruma nainen, jolla ei ole varaa olla frigidi ja laskelmoiva materialisti...

-Kauniihko nainen-

Anonyymi kirjoitti...

Onkohan Laasasen pointti se, että on epätasa-arvoa, jos kaikki miehet eivät saa seksiä nimenomaan kauniilta naisilta?

sivustakatsoja kirjoitti...

Meillä on omat rahat, mutta tietysti silti enemmän ansaitseva joko maksaa toiselle tukea tai suuremman osuuden menoista, esimerkiksi suuremman vakiosumman kuussa yhteisten menojen tilille.

Sitä paitsi Laasasen teoria ei edes väitä, että naiset hyötyvät status-miesten nappaamisesta, vaan että heillä keskimäärin on tällainen tapa ja että se on ehkä syntynyt toisenlaisena aikana, jolloin siitä oli hyötyä.

Tutkimusmetodologiassa voi olla puutteita, mutta monet feministitkin käyttävät vastaavia sukupuolisen vallan teorioita mm. vastustaakseen prostituutiota "naisen seksimonopolia heikentävänä".

Minun havaintoihini teoria sopii: suuri osa naisista reagoi paljon statukseen ja menestykseen ja jopa tunnustaa näin tekevänsä. Pieni osa jopa tunnustaa sen erittäin tärkeäksi kriteeriksi. Useammat pitävät menestystekijöitä ja itsevarmuutta houkuttelevampina kuin niiden tulosta, menestystä.

Tieteelliselläkään tasolla en ole nähnyt vakuuttavia vasta-argumentteja. Tämä ei tietenkään riitä todisteeksi, muitta ainakin joissain osapopulaatioissa Henryn perusideoille olen nähnyt tieteellisesti todistavia tutkimuksia. Mutkien suoriksi vetämistä ja vääriä yleistyksiä voi tietysti olla.

P.S. Kolme kertaa viikossa on kovin vähän monelle naiselle ja miehelle. Nuorissa pihtarinaiset taitavat olla melkein yhtä harvinaisia kuin pihtarimiehet.