10.8.2014

Oikeusministeriö ja hukassa olevat oikeusperiaatteet


Oikeusministeriö pyrkii tiukentamaan lakia "seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäytöstä" esittämällä myös tuottamuksellisen teon kriminalisoimista. Tämä tarkoittaa sitä, että seksin ostaminen parituksen tai ihmiskaupan uhrilta olisi rikos myös silloin, kun ostaja ei ole tiennyt myyjän olevan uhri. Nykyinen laki edellyttää ostajalta tahallisuutta, mutta lakiesitys tekisi myös tahattomista tapauksista rikoksen.

Oikeusministeriö ajautuu lakiesityksellään ristiriitaiseen tilanteeseen oikeusperiaatteiden suhteen. Pohtikaamme hieman seuraavia esimerkkejä:
1) Heimo Vesa kärsii kipeästä selästä ja soittaa Natalian hierontapalveluun. Pian Natalia saapuu Heimon asunnolle, hieroo Heimon selkää, laskuttaa palvelusta ja poistuu. Natalia puhuu vain kaksi sanaa suomea, mutta hoitaa työnsä asiallisesti ja käyttäytyy aivan normaalisti. Heimo ei ole tietoinen siitä, että Natalia on ihmiskaupan uhri, sillä hierontafirman pomo Oleg pitää Natalian passia kassakaapissa ja vie suurimman osan Natalian ansaitsemista rahoista hämärien "velkojen" maksamiseksi. Oleg on uhannut tappaa Natalian, jos hän edes vihjaa tilanteesta kenellekään.
2) Heimo Vesa kärsii seksin puutteesta ja soittaa "Natalian hierontapalveluun". Pian Natalia saapuu Heimon asunnolle, hieroo Heimon heppiä, laskuttaa palvelusta ja poistuu. Natalia puhuu vain kaksi sanaa suomea, mutta hoitaa työnsä asiallisesti ja käyttäytyy aivan normaalisti. Heimo ei ole tietoinen siitä, että Natalia on ihmiskaupan uhri, sillä "hierontafirman" pomo Oleg pitää Natalian passia kassakaapissa ja vie suurimman osan Natalian ansaitsemista rahoista hämärien "velkojen" maksamiseksi. Oleg on uhannut tappaa Natalian, jos hän edes vihjaa tilanteesta kenellekään.
Ensimmäisen esimerkin tapauksessa roisto on ilman muuta Oleg. Hän on ihmiskauppias, joka syyllistyy vapaudenriistoon, kiristykseen ja uhkailuun. Heimo on nähtävissä ennemmin petoksen uhrina kuin rikollisena, sillä häntä huijataan tilanteessa: Oleg on pyörittävinään asiallista firmaa, mutta julkisivun takana on käynnissä julma riisto.

Kun asetelmaa säädetään noin 40 sentillä ja hierotaankin sukupuolielimiä, niin oikeusministeriön logiikkaprosessori menee jumiin. Lakiesityksen mukaan Heimoa tulisi pitää rikollisena, mutta vain toisen esimerkin tapauksessa.

Oikeusministeriön esityksessä on perustelematon taustaolettamus, jonka mukaan seksityö on jotakin niin kaameaa, että seksin ostajaa pitää kohdella rikollisena. Olettamusta ei kuitenkaan voida sanoa ääneen, sillä yritys kieltää seksikauppa kokonaan ei menisi läpi. Oikeusministeriö on siis ajautunut esityksellään tilanteeseen, jossa se päätyy de facto pitämään seksikauppaa hyväksyttävänä ja laillisena elinkeinona, mutta kuitenkin suhtautuu kaupan toiseen osapuoleen rikollisena kohtuuttomalla tavalla.

Millä muulla alalla ostajaa pidetään rikollisena sellaisessa tilanteessa, jossa palvelujen tuottajat toimivat rikollisesti, mutta salaavat toimintansa luonteen? Ihmiskauppiaiden ei tiedetä huutelevan kaduilla, että "haluaisitko nussia patteriin kahlittua virolaista teinityttöä" tai "nyt olisi orjatyövoimalla tuotettuja nuudeleita tarjolla".

On ilmiselvää, että oikeusministeriön kanta perustuu johonkin muuhun, kuin pöydällä oleviin tosiasioihin tai "rikoksen" oikeusfilosofiseen analyysiin. Koko lakiesitys näyttää poliittiselta peliltä ja toimii astinlautana kohti joidenkin haaveissa olevaa seksin ostokieltoa.

Leimallista koko kähminnälle on se, että koko prosessissa seksityöntekijöiden sekä riippumattomien tutkijoiden ja asiantuntijoiden ääni on jäänyt kuulumattomiin. Ruotsin ostokieltoa on esitelty uskonnolliseen sävyyn totuuden miekkana ja tasa-arvon kilpenä ilman, että kriittisiä ääniä tai riippumattomia tutkimuksia olisi jaksettu nostaa esiin.

Kritiikistä kiinnostunut voi vaikkapa tutkailla EU:ssa käytyä keskustelua nk. Honeyball-raportista, jossa suositettiin seksin ostokieltoa Euroopan laajuisesti. Raporttia vastusti yli 500 järjestöä ja liki 100 korkean tason akateemikkoa...

Kriminalisointifantasiat johtavat tämän lakiesityksen kaltaisiin aivotuhnuihin, joista paistaa läpi ennemmin aatteellinen kiihkoilu kuin harkinta ja osaaminen. Kevytkin eettinen, yhteiskunnallinen tai oikeusfilosofinen tarkastelu osoittaa esityksen olevan reikäinen kuin hölmöläisten saavi.

Muuten olen sitä mieltä, että seksityö on dekriminalisoitava.

12 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Miksi oikeusministeri ja feministit haluavata kriminalisoida seksityön ostamisen vaikka väkisin riippumatta mitä mm. itse seksityöläiset ovat mieltä? Mikä on heidän motivaationsa?

Tommi Paalanen kirjoitti...

Vastaus viimeiseen kysymykseen: aikansa elänyt konservatiivinen moralismi.

Tommi Paalanen kirjoitti...

Feministejä tosin on moneen lähtöön. Perinteisesti radikaalifeministit ja konservatiivifeministit ovat olleet seksityön kieltämisen kannalla.

Liberaalit feministit puolestaan kannattavat yleensä yksilön oikeutta tehdä omat päätöksensä asioista.

Anonyymi kirjoitti...

Omituista kuitenkin, ettei samaan aikaan sallita lääkärien oikeutta kieltäytyä abortista ja fanaattisesti vaaditaan ympärileikkausta kiellettäväksi. Kyllä on kovin suhteellista ihmisten moraali ja etiikka!

Tommi Paalanen kirjoitti...

Ei etiikassa ole näissä tapauksissa mitään suhteellista. Silpomisen kieltäminen on ihan palikkatason etiikkaa: lasta vahingoittava teko on kiellettävä.

Lääkärin velvollisuuksia koskeva etiikka on hieman monimutkaisempi juttu, sillä se sisältää kysymyksen lääkärille kuuluvista työtehtävistä. Nykyisessä järjestelmässä lääkärin tehtäviin kuuluu myös raskauden keskeytys laissa määritellyin ehdoin.

Asianmukaisesta työtehtävästä kieltäytyminen voidaan katsoa perusteeksi irtisanomiseen kuten missä tahansa työssä. Samaan tapaan bussikuski, joka kieltäytyy kuljettamasta esim. tummaihoisia ihmisiä "omantunnon" vuoksi, voidaan irtisanoa työstään.

Periaatteessa abortit voitaisiin järjestää niin, että niitä tehtäisiin vain tietyillä erikoistuneilla klinikoilla, jolloin velvollisuus tehdä abortteja koskisi vain hyvin rajattua joukkoa. Tällöin henkilöt, joille asia on ongelma, voisivat välttää työskentelyä tällaisilla klinikoilla. Tosin nytkin asia koskee vain tietyillä osastoilla työskenteleviä henkilöitä, joten ongelma ei ole kaikkia lääkäreitä koskeva.

Anonyymi kirjoitti...

Laasasen mukaan oikeusministeri ja kumppanit haluavat pitää naisen seksuaalisen vallan suurena.

Economistissa muuten pari hyvä juttua aiheeseen liittyen: 1 2

Tommi Paalanen kirjoitti...

Kiitti linkeistä!

Mitä Laasaseen tulee, niin en ole varma, onko yhteys seksityön ja naisten seksuaalisen vallan välillä todistettu pitävästi. Olisi kiinnostavaa saada kansainvälistä tietoa esimerkiksi siitä, miten naiset suhtautuvat satunnaiseen seksiin maissa, joissa on bordelleja, esim. Saksassa.

Jos naiset olisivat lähtökohtaisesti innokkaampia satunnaisiin seksijuttuihin tällaisissa maissa, niin Laasasen hypoteesi saisi tukea. Jos taas varsinaisia eroja ei olisi havaittavissa, tai ne voisi selittää joillakin muilla kulttuurisilla tekijöillä, niin hypoteesi ei saisi tukea.

Itse en ole tällaisesta tutkimuksesta tietoinen, ja yleisten seksologisten tutkimusten käytössä on se ongelma, että niitä ei ole kontrolloitu juuri tätä näkökulmaa silmällä pitäen.

Toinen pulma valtakysymyksessä on se, että seksityön kriminalisointi vähentää de facto seksityötä tekevien naisten valtaa käyttää omaa seksuaalisuuttaan haluamallaan tavalla. Kiellon vaikutus muihin naisiin on edelleen teoriatasolla. Joten, jos Laasasen hypoteesille ei tule muualta tukea, niin tosiasiassa kriminalisointi _vähentää_ naisten seksuaalista valtaa olemassa olevan evidenssin perusteella.

Anonyymi kirjoitti...

Hyväksytkö kuitenkin sen, että juutalaiset ym. ympärileikkauksia tekevät puolustavat omaa näkemystään? Eli heillä on sananvapauden nojalla mahdollisuus tuoda esiin näkemyksensä asiasta ilman, että heitä aletaan vainota tai nimitellä sen takia, että heillä on oma eettinen näkemyksensä asiasta?

Tommi Paalanen kirjoitti...

Tottakai jokainen saa näkemystään puolustaa.

Juutalaisten, muslimien tai amerikkalaisten näkemykset leikkauksista ovat kuitenkin muuta kuin eettisiä. Ne ovat uskonnollisia ja kulttuurisia näkemyksiä eivätkä sellaisina riitä kumoamaan eettistä argumentaatiota.

Tarkempaa tietoa näkemyksestäni löytyy esseestäni EHJÄ-hankkeen esseekokoelmasta:

http://ehja.sexpo.fi/materiaali/



Seksinostaja kirjoitti...

Asiakkaan todistustaakan painottamisen älyvapaus on loistava huomio. Kiitos tästä kirjoituksesta.

Olen itse ollut muutamaan otteeseen tilanteessa, jossa olen päättänyt kääntyä ovelta, kun asunnosta on paljastunut lähes täysin englantia osaamaton ja vaisun oloinen nainen. Yksi ratkaisu asiaan on toki käyttää pelkästään kotimaisten ammatinharjoittajien palveluja, mihin suuntaan olenkin viime aikoina pyrkinyt myös itse.

Se kuitenkin jää mietityttämään, miten prostituoidun asiakas muka edes voisi jälkikäteen todistaa, että on saanut prostituoidulta vakuutuksen siitä, että hän ei ole ihmiskaupan uhri? Pyytämällä asiasta kirjallisen vakuutuksen, kenties? Vai nauhoittamalla vastauksen videolle?

Tommi Paalanen kirjoitti...

Seksinostaja, juuri näin. Älyvapaus paljastaa, että kyseessä ei ole aito ja harkittu lakiuudistus, vaan ideologinen vippaskonsti seksityön hankaloittamiseksi vielä lisää. Tämä on astinlauta täyskiellolle.

Ostajien vainoamisessa on vielä sekin älyttömyys, että jo nykyinen laki koskee myös "parituksen" uhreja. Koska parituslaki on epämääräinen ja lavea kuin ev.lut. kirkon kannanotot, niin periaatteessa kuka tahansa thai-hieronnassa (onnellisen lopun kera) käynyt henkilö muuttuu rikolliseksi, jos tilat omistaa joku muu kuin itse hieroja. Paritus kun määritellään laissa minä tahansa taloudellisena hyötymisenä seksityöstä.

Tätä tosin tulkitaan aika valikoivasti, sillä thaimaalaisesta asunnon omistajasta kyllä tehdään parittaja, mutta Kokoomus ei sitä ollut silloin, kun puolueen omistamista asunoista paljastui seksityörinki...

Anonyymi kirjoitti...

Jos ostajaa velvoitetaan oikeutetusti ostamaan seksiä ei ihmiskaupan uhrilta, elikkä eettisesti, pitäisi valtion laillistaa seksin myynti laajamittaisesti. Jotta voidaan valvoa myös ammattimaisesti myyjiä esimerkiksi määräaikaisten terveyskäyntien ja/tai lisenssien avulla.

Samalla saataisiin ala verotuksen piiriin ja pystyttäisiin lisäämään seksuaalineuvontaa, terapiaa, kasvatusta ja terveysneuvontaa. Oikeudenmukaisen valvonnan ja riskin hallinnan seurauksena ihmiskaupan määrä alalla vähenisi, ei kasvaisi.

Ei ole osoittaa tutkimusta, mutta niissä maissa missä on ns. vapaat markkinat ja paljon ihmiskauppaa alalla on myös erittäin löyhää valvontaa. Suomalainen byrokratia kaikessa infernaalisuudessaan voisi tässä kohtaa toimia hyvinkin.