13.1.2009

Tulta munille?


Naisunionin Tulva-lehteä räväkästi päätoimittava Anne Moilanen on näemmä laajentanut asenneimperiumiaan myös radion puolelle. Hänen räyhäkäs populisminsa on ollut hymyilyttävää seurattavaa jo aiemmin, mutta tällä kertaa hänen mukaironinen ja mukanokkela radio-ohjelmansa ampuu pahasti ohi munista.

Pelaajana tiedän, että räiskiminen on hauskaa. Peleissä kuitenkin tarkoituksena on osua. Tulta munille radio-ohjelman verkkosivut ovat osoitus todella huonosta osumatarkkuudesta. Sukupuolten välistä taistelua ja eripuraa lietsova feminismi on ollut menneen ajan juttu jo puolitoista vuosikymmentä. Sitten 80-luvun rähjäämistä ei ole juurikaan jaksettu harjoittaa julkisesti lukuunottamatta ikäloppuja räyhäveteraaneja ja Ruotsin hulluja. Nykyään pikemmin osa verkon äijäaktivisteista veisaa sukupuolten välisen taistelun puolesta.

Moilasen manifestit yrittävät olla humoristisia ja kritisoida partiarkaalisen kulttuurin kliseitä ja inhottavia epäkohtia. Tätä tehdessään hän käyttää juuri samoja keinoja kuin pahin junttimies sovinistipuheissaan. Manifestit käyttävät tyhjiä iskulauseita, yrittävät kalastella yleisten ennakkoluulojen mukaisia tuntoja, leimaavat kaikki munien kantajat (siis myös naiset?) ja mässäilevät halventavilla tai väkivaltaisilla kielikuvilla.

Manifestien vaatimukset kohdistuvat rinnakkain ihan kannatettavista (kunniaväkivallan vastustaminen) omituisiin (sen vastustaminen, että naisten pitäisi olla ikuisesti nuoria ja laihoja) ja lopulta aivan käsittämättömiin (naisten välinen solidaarisuus). Tartun näistä nyt viimeiseen. Kauneusihanteet ja niiden vastustamisen absurdiuden otan mankeliin toisella kertaa.

Solidaarisuus... Pimein kohta manifestin toisessa osassa on solidaarisuuden vaatimus sellaista naista kohtaan, joka istuu kapakassa lapset heitteille jätettynä. Ihan yhtä hyvin voisimme vaatia miesten välistä solidaarisuutta vaimonhakkaajalle. Moilanen ehkä tavoittelee solidaarisuusvaatimuksellaan ymmärrystä. Sitä voidaan toki tiettyyn rajaan asti antaa, mutta väärien ja vahingollisten tekojen ymmärtely tai hyvittely ei ole oikea tapa.

Yksityiskohtia suurempaa typeryyttä on kuitenkin taantumuksellinen käsitys sukupuolesta, joka jollakin tapaa perustelee solidaarisuuden vaatimuksen. Minkä helvetin takia naisen pitäisi olla toiselle solidaarinen? Yksilöiden intressit ja näkemykset eroavat toisistaan huomattavasti
myös sukupuoliryhmien sisällä. Moilanen niputtaa naiset tasapaksuksi mössöksi, jonka pitäisi jostakin ihmeen syystä olla yksimielinen. Hän on ajattelussaan yhtä johdonmukainen kuin vanha kunnon John Gray, joka tietää miesten olevan Marsista ja naisten Venuksesta.

Radioesiintymisillään ja manifesteillaan Moilanen on tehnyt itsestään taantumuksellisen ja tyhjäpäisen feministisen kohkaamisen ikonin. Hänellä
näyttävät olevan paukut lopussa ja munat hukassa. Web-kirjoittelun perusteella häntä inhotaan yli sukupuoli-, ikä- ja puoluerajojen. On hienoa, että jokin yhdistää meitä Marsin ja Venuksen asukkaita...

Sukupuoli- ja tasa-arvokeskustelua voisi myös käydä maltillisella ja perustellulla tasolla ilman nimittelyä, vihan lietsomista ja tyhjää iskulauseiden heittelyä. Solidaarisuutta ja lämpöä tarvitaan aina ihmisten välillä, mutta nimenomaan sukupuolirajojen ja meitä muka erottavien muiden rajojen yli.

24 kommenttia:

myytinmurtaja kirjoitti...

Itse kannatan naisten välistä solidaarisuutta lämpimästi. Samassa liemessä me kaikki eukot tässä olemme. Minusta Moilanen tekee hyvää työtä. Mukavaa, että joku uskaltaa olla suora ja reipas eikä vain hymistellä poliittisen korrektisti.

Naisten solidaarisuus on luokkatietoisuuskysymys. Me naiset olemme yhteiskuntaluokka. Riippumatta luonteestamme, taustastamme, asemastamme muuten (ja nämä *ovat* tärkeitä seikkoja), me kaikki olemme yhteiskunnassa alemmassa asemassa sukupuolemme takia.(Korostan varmuuden vuoksi, että tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että kaikki miehet sitten eläisivät jotain paratiisimaisen etuoikeutettua prinssinelämää. Miehilläkin on vaikeaa.)

Seksualisti, olen samaa mieltä kanssasi siitä, ettei naisten välisen solidaarisuuden kuitenkaan tarvitse tarkoittaa mitään "hus pois inhottavat pojat!" -tyyppistä munansilvontaa. Solidaarisuudessa on siis kyse hyvästä, voimaannuttavasta (mikä sana!) yhdessä rakentamisesta, ei tuhoavasta salaseurakähminnästä.

Anonyymi kirjoitti...

Minkä takia naisiin kohdistuvien ikuisen nuoruuden ja laihuuden illuusioiden vastustaminen on mielestäsi omituista? Minusta se on feminismissä hyvinkin keskeinen vastarannakiiskeyden lähde, kun ottaa huomioon miten suuri osa naisista nielee nuo mahdottomat vaatimukset ja oppii olemaan jatkuvasti tyytymätön itseensä. Ikuinen tyytymättömyys palvelee tietenkin vain humpuukituotteita myyviä massiivisia instansseja, joten kauneuden myytti on todella kritisoimisen ja rikkomisen arvoinen.

Seksualisti kirjoitti...

Myytinmurtaja,

oletko todella lukenut Moilasen manifestit perusteellisesti? Niissä on huomattava määrä kömmähdyksiä ja typeryyksiä. Lisäksi kohkaaminen vie huomion pois siitä, että tasa-arvotyö on vakavaa harkintaa ja tasapainottamista vaativaa moraalifilosofista keskustelua, ei mitään iskulauseiden huutelua.

Itse kannatan solidaarisuutta asiaperustaisesti, en jonkin tietyn ryhmäominaisuuden perusteella. Naisten (tai miesten) välinen solidaarisuus on vähän samaa kuin keltapaitaisten välinen solidaarisuus. Pelkkä väri (tai sukupuoli) ei vielä perustele sitä mitenkään.

Jos solidaarisuusvaatimuksen muotoilisi toisin, olisin vähemmän nihkeä. Esimerkiksi näin: "Pientä palkkaa saavien ja pitkiä työaikoja tekevien sairaanhoitajien pitää olla solidaarisia toisilleen työn ehtojen ja palkan parantamiseksi."

Edellinenkin on naisasiaa vain sillä perusteella, että sairaanhoitajien enemmistö on naisia. Ehdotettu solidaarisuuden vaatimus koskee kuitenkin myös alalla toimivia miehiä.

Ryhmäsolidaarisuus on ilmiö, joka monesti tuottaa sokeaa tukea erilaisille ryhmissä leviäville ideologioille ja ajattelutavoille. Sokeaa ryhmäsolidaarisuutta kutsutaan sovinismiksi (chauvinismi). Monet kansalliset ja yksityisetkin hirmuteot ovat mahdollistuneet tämän ilmiön ansiosta.

Siksi kannatan individualismia ja tuen antamista varauksella pelkästään asiaperustaisesti. Ja siksi välttäisin kaikenlaisia avoimia tuen osoituksia jollekin ryhmälle ylipäätään.

***

Anonyymi,

nuoruuden ja laihuuden IHANTEIDEN vastustaminen menee erityisesti radikaalifeministeillä kohtuuttomaksi, kuten karvajutussa.

Lisäksi heidän ajattelussaan on vakavia puutteita esimerkiksi evoluutiopsykologian kohdalla. Ev. psyka selittää hyvin sen, miksi kauneuden ja nuoruuden ihanteet ovat olemassa. Ne eivät ole perustelemattomia kulttuurisia hairahduksia, vaan nähtävissä kulttuurista ja ajasta toiseen.

Toki kauneudelle perustuvaa teollisuutta ja markkinointia voidaan arvostella aivan oikeutetusti. Silloin ollaan kuitenkin jo siirrytty asiasta toiseen - nykyisen markkinatalouden mekanismien arvosteluun.

Palaan asiaan seuraavassa tekstissäni.

Nils-Aslak kirjoitti...

Moilanen on myös useissa yhteyksissä toitottanut maskuliinisuuden elävän viimeisiä aikojaan,mikä hämmästyttää kaltaistani evoluutioteoriaan uskovaa kirvesmiestä.

Mikko T kirjoitti...

Nils-Aslak, "maskuliinisuus" on ollut katoamassa koko Homo sabiensin lajiutumisen ajan. Ihmisuros ei hallitse hullunrohkeudella ja lihasvoimalla, vaan älyllä ja laskelmoinnilla. Nimeäpä yksikin maskuliininen johtaja...

En tiedä miksi, mutta jotenkin minun on vaan mahdotonta ottaa pultteja feministisestä melskaamisesta. En osaa pitää sitä uhkana, vaan ennemmin mahdollisuutena. Ilmeisesti minulla on jonkinlainen femakkofetissi.

UPJ-palkkainen yliopistolainen yleisestä materiastatuspelistä ulos jäänyt outolintu kun olen, niin mielestäni femakkofetissilleni on ihan hyvä peruste.

Minulla kun ei ole mahdollisuuksia kapitalistiberbeihin, niin näen femakot oikein houkuttelevina vaihtoehtoina - helppoa ja luonnollista.

Oikeastaan on aika yllättvää, että blogin pitäjä jaksaa vastustaa näitä Vulva-lehtiläisiä.

Mietityttää vaan, että mahtaakohan vastustaminen olla vain sellaista "rakkaudesta se hevonenkin potkii" -tykkäämistä ja sänkypaikan petaamista.

Spruits-squirts!

Seksualisti kirjoitti...

Vastustan kaikkea sellaista sukupuolikeskustelua, joka tarpeettomasti lyö railoja ihmisten välille. Seksualisti kun olen, niin kannatan pikemminkin ihmisten kytkeytymistä yhteen!

Feminismin liberaalit muodot ovat mielestäni yleensä kannatettavia. Konservatiiviset ja räyhäkkäät muodot puolestaan lähinnä ahdistavia tai huvittavia. Valitettavasti niillä on kuitenkin sen verran kannattajakuntaa, että ne pitää huomioida yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Lisäksi minua häiritsee valtavasti erilaiset propagandistiset pölhöydet, oli niiden käyttäjä sitten kuka tahansa. Nykyfeministit ja maskulinistit ovat aika hyviä viljelemään kovaan ääneen mm. sukupuolistereotypioita, virheellisiä yleistyksiä ja tilastojen väärinluentoja...

Susi kirjoitti...

...äh. Kiitos vaan blogaajalle, taas yksi syy hävetä feministiksi tunnustautumista. Tulipa ihan henkilökohtaisesti loukkaantunut olo tuon eukon alentuvan lässyttävästä sävystä. Vituttaa tuollainen yksisilmäinen kromosimimeuhkaus, riippumatta siitä minkä sukupuolen asialla ollaan.

myytinmurtaja kirjoitti...

Seksualisti, olen Moilasen kanssa eri mieltä mm. vapaapainista. Mutta muuten minusta on hyvä, että joku uskaltaa tunnustaa väriä.

Esimerkiksi näin:

Moilanen: "Sen tajuaminen, että sukupuoli on merkittävä eriarvoisuuden tuottaja yhteiskunnassa. Maailma ei ole naisille ja miehille sama – säännöt eivät ole samat. Tarvitaan muutoksia, jotta nimenomaan naisten ja tyttöjen yhteiskunnallinen asema paranisi!"

Eufemia kirjoitti...

Myytinmurtaja, viitsisitkö ihan hieman avata tuota väitettäsi, että "me naiset olemme yhteiskuntaluokka". Ensireaktioni siihen näet oli "jumalauta, me naiset emme todellakaan ole yhteiskuntaluokka". Minulla on siis hieman vaikeuksia käsittää sanan "yhteiskuntaluokka" noin metaforistyyppistä käyttöä, etenkin kun metafora näyttää tuossa käytössä venyvän poikki.

vestigia kirjoitti...

Moilasen edustama rääväsuinen vulgaarifeminismi on vain yksi ilmentymä pitkässä jatkumossa maailmanhistorian kollektivistisia kauna-aatteita.
Kaikille näille ismeille on yhteistä se, että niiden mukaan kyseisen aatteen kohderyhmä on luonnostaan muita jalompaa ja etevämpää väkeä, mutta silti alistetussa asemassa.

Mikko T., etkö ymmärrä, että feministien silmissä pysyt silkkaa mieheyttäsi vihollisena, vaikka olisit kuinka pienipalkkainen ja -munainen nörttineutri. Juutalainen ei muutu arjalaiseksi vaikka vaapaaehtoutuisi kapoksi, eikä mies pääse eroon haarovälissään roikkuvasta sorron symbolista vaikka julistautuisi profeministiksi.

Liittymällä feministeihin mies ei suinkaan vapaudu ahtaasta miehen roolista. Päinvastoin, feministeillä on yleensä paljon muita naisia stereotyyppisempi käsitys siitä, millainen "oikea" mies on. Eiväthän he muuten jaksaisi rintamalinjoja rakennella, elleivät uskoisi miesten perustavanlaatuiseen toiseuteen.

myytinmurtaja kirjoitti...

Hubba bubba, Eufemia:

Kirjoitin asiasta merkinnän oman blogiini:

http://myytinmurtaja.blogspot.com/2009/01/aristot-ja-prolet.html

Olet tervetullut keskustelemaan asiasta siellä. (Muutkin ovat! Seksualisti ei näet varmaan arvosta näin ulkomusiikillista keskustelua omassa blogissaan. Vaikka hän varmaankin täysin rinnoin tukee iskulausetta "Kaikkien maiden proletaarit, yhtykää!" :P)

Panu kirjoitti...

Itse kannatan naisten välistä solidaarisuutta lämpimästi. Samassa liemessä me kaikki eukot tässä olemme.

Naisten välinen solidaarisuus tarkoittaa käytännössä sitä, että tylyt komentoorahahmot voivat komentaa kaikkia naisia, jotka tekevät nöyränä sopulilaumana komentooralle mieliksi.

Odotan vesi kielellä, kuinka feministitädit kääntyvät ihailemansa Anja Kauranen -komentooran perässä rasisteiksi. Ja sitten vaaditaan kaikilta naisilta rasistisuutta naisten solidaarisuuden nimissä.

Seksualisti kirjoitti...

Sukupuolikeskustelu ei ole mitenkään ulkona blogini aihepiireistä. Keskustella saa! :o)

Kävin kurkkimassa keskustelua Myytinmurtajan blogissa ja lienen yhteiskuntaluokka-asiassa Eufemian kannalla. Naiseus saattaa olla hyvin pieni yhdistävä tekijä kun verrataan kahden naisen elämäntilannetta ja mahdollisuuksia toisiinsa.

Seksualisti kirjoitti...

Tauhkaaminen vain jatkuu...

Moilasen manifestin neljännessä osassa pahuuden akselille sijoitetaan kokoliha, makkara, kossu, olut ja hevimusiikki.

Nämä ovat sovinistiäijän tunnusmerkkejä, joista ihanat profeministit pysyvät loitolla. Vai kuinka?

Eikös hevin pitänyt olla ihmisiä paloittelevan saatananpalvojan tunnusmerkki? Nopeasti vaihtuu nämä pahuuden luokitukset nykyään...

Panu kirjoitti...

Kokoliha ja makkara on hyvää. Olutta voi joskus juoda näön vuoksi. Kossu on viinaa, siis pahaa. Hevi on pennuille, tuollaisille kolmetoistavuotiaille.

Mutta leikki sikseen. Sekä feministien että profeministien mielikuva miehistä on käsittämättömän stereotyyppinen ja rasistoidin ennakkoluuloinen. Vihreiden keskuudessa puhutaan jääkiekkoilmaislipuista (tjsp.) mahdollisuutena tavoittaa "miehet". Ne älykkäät, pitkälle koulutetut yksinäiset puuhastelijamiehet ovat vihreille äänestäjinä täysin näkymättömiä, aivan kuin he (ATM:t) ovat naisille seksuaaliolentoina täysin näkymättömiä.

Muistan kun olin mukana Man-listalla (jonka Tasa-arvoasiain neuvottelukunta sitten lopetti, kun listalle oli profeministisen hymistelyn oheen ilmaantunut keskustelua). Profeministeille oli luonteenomaista ylimielinen ylitsepuhuminen, jossa kaikki muut miehet leimattiin urheiluruutua kaljapullo kädessä ja makkaranpätkä suupielessä toljottaviksi junteiksi. Mutta kuvaavaa kyllä nämä profeministit olivat itse innokkaita penkkiurheilijoita (katsoivat toki vain jalkapalloa, koska se on ei-nationalistinen, intellektuelleille sopiva laji, jossa kehitysmaat pärjäävät Suomea paremmin) ja kaljanjuojia (yksi olisi halunnut minutkin sovitella kaverikseen tarjoamalla kaljat, vaikka hyvin tiesi minut raittiusmieheksi). Profeministit ovat niin laiturille jääneitä kalkkiksia kuin olla voi, mutta silti ne vain jatkavat vanhan naarmuisen levynsä veivaamista savikiekkokoneessaan.

Panu kirjoitti...

Naiseus saattaa olla hyvin pieni yhdistävä tekijä kun verrataan kahden naisen elämäntilannetta ja mahdollisuuksia toisiinsa.

Valitan tässä että toistan itseäni, mutta se, että Murjanistanin Machourgh-heimon Jalanallah-naisia nöyryytetään ja orjuutetaan, ei ole mikään peruste maksaa naistutk. toht. Lesbiina von und zu Pimpsteinille lisää liksaa.

Tulta syöksevä lintu kirjoitti...

"Moilasen manifestin neljännessä osassa pahuuden akselille sijoitetaan kokoliha, makkara, kossu, olut ja hevimusiikki.

Nämä ovat sovinistiäijän tunnusmerkkejä, joista ihanat profeministit pysyvät loitolla. Vai kuinka?"


En voi puhua meikäläisiä ilmeisesti tukemaan pyrkivien pro-feministien puolesta, mutta feministimiehenä en kyllä pysy noista täydellisesti loitolla. En ainakaan kokolihasta, enkä oikeastaan myöskään laadukkaasta makkarasta ja enimmäkseen auttavasta oluesta.

myytinmurtaja kirjoitti...

Mies voi olla feministi (siis jos hän on feministi) ja kaljaa tykkään itsekin juoda. Mutta rehellisyyden nimissä pitää kyllä sanoa, että ei Moilanen tuossa uusimmassa manifestissaan hyökännyt jotain kossua vastaan, vaan sitä äijäkulttuuria, johon se kuuluu. Siis kossu on viaton, lasinkirkas.

Tai siis, näin mä sen näin.

Panu kirjoitti...

ei Moilanen tuossa uusimmassa manifestissaan hyökännyt jotain kossua vastaan, vaan sitä äijäkulttuuria, johon se kuuluu.

Äijäkulttuuria, joka todennäköisesti ei eksisteeraa missään Moilasen ja aatesiskojen propagandan ulkopuolella. Moilasten käsitys miehistä on stereotyyppisyydessään täysin rinnastettavissa natsien juttuihin juutalaisesta salaliitosta.

Tulta syöksevä lintu kirjoitti...

Myytinmurtaja lienee oikeassa viimeisimmässään, vaikka ei ensimmäisessään. Kyllä "äijäkulttuuri" eksistoi aivan omana ehtana ja reflektoimattomana itsenään. Moilasen ääntä en siihen tarpeekseni tutustuttuani puolusta. En viitsi puida tässä yhteydessä pidemmälle.

Anonyymi kirjoitti...

Kyseenalaistaisin koko kulttuurin käsitteen. Ei sellaisia ole olemassakaan.

Panu kirjoitti...

Pimein kohta manifestin toisessa osassa on solidaarisuuden vaatimus sellaista naista kohtaan, joka istuu kapakassa lapset heitteille jätettynä. Ihan yhtä hyvin voisimme vaatia miesten välistä solidaarisuutta vaimonhakkaajalle.

(provo) Miesten tulee osoittaa solidaarisuuttaan raiskaajille. Feministitkin ovat sitä mieltä, että kaikki miehet ovat potentiaalisia raiskaajia. Torjumisen sijasta miesten on omaksuttava tämä käsitys positiiviseksi itseymmärryksekseen, syleiltävä tätä käsitystä kuten amerikaksi sanotaan. Raiskaaja ilmaisee teollaan tunteita ja tuntoja, jotka ovat kaikille miehille yhteisiä. Siksi raiskaaja on eräänlainen Jeesus, joka menee ristille kaikkien miesten syntien edestä.(/provo)

Tiedän: tämä on sekä huono provo että vanha vitsi, mutta feministiset solidaarisuusvaatimukset kulkevat järkeilyssään hyvin samanlaisia latuja pitkin.

Seksualisti kirjoitti...

Panu, itse asiassa minusta tuo on aika hyvä provo äärifeministisiä raiskauskäsityksiä vastaan.

Tuohan on miltei samaa, mitä Andrea Dworkin, Catharine MacKinnon, Valeria Solanas tai Robin Morgan ovat esittäneet vakavalla naamalla. Ja sitten on vielä nämä Ruotsin ROKS:n hurupäiden lausunnot ja Eva Lundgrenin vainoharhaiset "tiedot" lasten uhraamisesta miesten saatanallisissa seksiriiteissä...

Edellämainitut ovat niin pimeitä tapauksia, että niiden parodioiminen on aika haastava temppu.

Anonyymi kirjoitti...

Tulta munille?


Feministien radio-ohjelma, jonka nimi on ”Tulta munille”, kehoittaa/ kannustaa miehiä keskustelemaan tasa-arvosta?

http://www.tulva.fi/index.php?k=15536

Jos radio-ohjelman nimi olisi ”Tulta pi…uun” ja siinä miehet kehottaisivat naisia paremmin huomioimaan tasa-arvo keskustelussa miehet niin veikkaisin että muutama feministi voisi tehdä asiasta naistutkimukseen liittyvän väitöskirjan jo pelkän ohjelman nimen perusteella…

Ihmisen korvat avautuvat aidosti kuulemaan keskustelussa vasta kun he kokevat tulevansa ymmärretyiksi. Feminismin suurin ongelma on siinä että se ei edes pyri siihen että vastapuoli (=miehet)kokisivat tulleensa ymmärretyksi.

Feminismissä kyse on feministi-naisten keskinäisestä keskustelusta, jossa ei pyritä löytämään ratkaisuja vaan voittaja. Tämä on sinänsä ihan inhimillistä ja ymmärrettävää. Toinen asia on se kuinka moni mies haluaa sellaiseen keskusteluun osallistua.