20.4.2014

Ei ihan kaikkien Ilona


Noheva kansalaiskollektiivi järjesti maaliskuussa pienen tapahtuman, jossa etsiskeltiin pillulle erisnimeä. Tempaus oli saanut alkunsa syvästi koetusta epätasapuolisuudesta, sillä tunnettiinhan miehinen sukupuolielin leikkisästi nimellä Jorma.

Tapahtumaa edelsi Facebookissa järjestetty kilpailu, jossa ehdotettiin erilaisia nimiä ja tykkäiltiin omasta mielestä parhaita ehdotuksia. Itse tapahtumassa keskusteltiin sukupuolielimistä, niiden merkityksistä sekä nimeämisen tuottamasta voimasta eri näkökulmista. Olipa tilaisuudessa myös runoutta ja laulua. Lopulta suosituimmista nimiehdokkaista valittiin paras huutoäänestyksellä. Ilona oli ehdoton voittaja. Sillä oli jopa oma vaalimottonsa: "Kaikkien Ilona!"

Sexpon julkaistua asiasta tiedotteen, valinta on saanut myös arvostelua osakseen. Kuten aina kaikkien kieli poskessa järjestettyjen kulttuuritempausten kanssa, joitakin asia ei huvittanut. Nyreä palaute keskittyi lähinnä siihen, että olisiko kiva, jos sinun nimesi olisi vaginan nimenä ja siihen, että ajatelkaa nyt sentään lapasia. Ote palautteesta löytyy Sexpon FB-sivulta.

Kielteisestä palautteesta nousi silmäänpistävästi esille yksi piirre, nimittäin seksistigman läpitunkeva läsnäolo. Kirjoittajat ajattelivat, että henkilön nimen viittaus sukupuolielimeen on jotakin, joka tahrii, häpäisee ja ahdistaa. Stigma värittää mielipiteitä erityisen voimakkaasti, kun viitataan lapsiin. Pikkutytöt näyttäytyvät jonakin täydellisen viattomana ja puhtaana, jotka viittaus likaiseen pilluun tahrii ja turmelee. Eräs kommentoi ahdistuneen sarkastisesti, että "Onpa hienoa, että he kaikki voivat nyt jutella vaginasta kuin hyvästä kaverista."


Kommentoijilta lienee mennyt ohitse se seikka, että niin Sexpon kuin muidenkin seksuaalisuuteen myönteisesti suhtautuvien toimijoiden näkökulmasta olisi kaikin puolin suotavaa, että vaginasta voisi jutella kuin hyvästä kaverista!  

Seksuaalikasvatuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on se, että kaikenlaiset kehoon ja sen toimintaan liittyvät asiat olisivat helppoja ja luontevia puheenaiheita. Omien sukupuolielinten, niiden toiminnan ja tuottaman mielihyvän pitää olla ylpeyden ja myönteisten tunteiden lähde jo ihan pienestä lapsesta asti. 

Seksuaalikielteisestä ja seksistigman tahraamasta näkökulmasta käsin avoin puhe seksuaalisuudesta voi toki näyttäytyä ahdistavana, mutta ongelmallista tällaisesta positiosta lähtevä palaute on siksi, että sen antajat ovat juuri niitä, jotka aiheuttavat seksuaalisuuteen liittyviä ongelmia omilla asenteillaan. Jos seksuaalisuuden (ja yhden humoristisen tempauksen) edessä ollaan kauhuissaan, järkyttyneinä ja tuohtuneina, niin millä todennäköisyydellä tällaiset henkilöt osaavat antaa neutraalia, tukevaa ja voimauttavaa seksuaalikasvatusta lähiympäristönsä lapsille - tai edes suhtautua asiallisesti seksiin liittyviin hankaliin kysymyksiin?

Kritiikkiin vastaaminen tuntuu aika turhauttavalta siksi, että näkökulmaero on valtavan suuri. Miten selittää asia henkilölle, jolle pitäisi pitää vuoden mittainen seksologian peruskurssi ennen kuin päästäisiin edes jotakuinkin samalle viivalle.Toivottavasti kentältä löytyy minua kärsivällisempiä seksuaalikasvattajia, jotka jaksavat kasvattaa ja koulia näitä ahdistuneita aikuisia, sillä juuri he itse ovat kipeästi myönteisen seksuaalikasvatuksen tarpeessa.


6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Mä luulin, että se on "Pirkka ja Jorma" (olkoonkin että Pirkka on miehen nimi), mutta ehkä tuo lapsuudessani kuulema juttu ei sitten ole niin universaali, mitä olen luullut.

Tommi Paalanen kirjoitti...

Rakkaalla lapsella on monta nimeä... Oma suosikkini oli Kyllikki, mutta se ei päässyt edes finaaliin. :o(

Timo Salminen kirjoitti...

Annoimme juuri odotetulle ensimmäiselle lapsenlapsellemme nimen Ilona. Tämä hänen olemuksensa ja suvun perinteiden vuoksi. Voitteko kuvitella, minkälaisen tunteen ”nimenantonne” meissä synnytti. Jos ette itse ymmärrä hävetä, niin voin kertoa, että ”hauska” nimileikkinne tuotti erittäin paljon itkua, pahaa mieltä ja ikävää. Jos ei teillä ole keskenänne parempaa tekemistä, niin ….
Ilman pienintäkään kunnioitusta tai ymmärtämystä
Timo Salminen, Järvenpää

Tommi Paalanen kirjoitti...

Timo Salminen, maailma on täynnä kaikenlaisia tempauksia, tapahtumia ja mielipiteitä. Tämä mainittu on huumorilla toteutettu, joskin sen ohessa on nostettu esille muös ihan olennaisia seksuaalisuuteen liityviä kysymyksiä.

Viestistäsi jäi minulle päällimmäiseksi tunteeksi ihmetys, miten tällainen tempaus voi oikeasti saada aikaan "paljon itkua, pahaa mieltä ja ikävää". Maailma on täynnä oikeasti ikäviä ja vakavia asioita. Leikillinen nimenanto tuskin tosiasiassa kuuluu niihin. Jos juuri tämä on itkua aiheuttava asia, niin olisiko teidän syytä tutkia myös omia asenteita ja herkkyyksiä kriittisesti?

Olen toki pahoillani siitä, että koette asian ikäväksi. Oma missioni on rakentaa maailmaa, jossa seksuaalisuus, sukupuolisuus, kehollisuus ja sukupuolilelimet ovat asioita, jotka herättävät iloa, ylpeyttä ja mielihyvää riippumatta siitä, millä nimellä niitä kutsutaan.

Ilona on kaunis nimi, jonka soisi olevan ilon ja ylpeyden aihe kaikenlaisessa käytössä. Myös kaikille Jormille terveisiä ja ihailua upeasta nimestä!

Anonyymi kirjoitti...

"Voitteko kuvitella, minkälaisen tunteen ”nimenantonne” meissä synnytti. Jos ette itse ymmärrä hävetä, niin voin kertoa, että ”hauska” nimileikkinne tuotti erittäin paljon itkua, pahaa mieltä ja ikävää. Jos ei teillä ole keskenänne parempaa tekemistä, niin …"

Olisi kyllä parempaakin tekemistä kuin tällaiselle koomiselle nillitykselle naureskelu, mutta on liian hauskaa jättää se pilkkaamatta. Aikuinen ihminen, voi hyvä ilona sentään.

Kati Härkönen kirjoitti...

Todellakin, itseä jonkin tason feministinä ja sukupuolentutkimukseen perehtyneenä seksistä (ja seksismin vähentämisestä)kiinnostuneena, hetskunaisena on jo kauemman aikaa tavallaan harmittanut että jollain tavalla jortikalle on neutraaleja ja ok, kaveriluontoisia nimityksiä paljon suomessa, mutta pimpsaan liittyvät ovat usein jotenkin joko liian lapsellisia aikuisten väliseen kielenkäyttöön tai sitten vain törkeän kuuloisia tai "esineellistäviä".

esim. "römpsä", minulle tulee siitä mieleen katuojaan heitetty siankorvasta tehty nahkakukkaro tai joku muu ällötys... vaikka toisaalta se on rempseä kaikkien pottuloorien, vaginoiden, pimppien, häpyjen ja tavaroiden jne. joukossa muutta ei sovellu minun suuhun/mieleen/sanavarastoon.

Mies joka kuiskii saavansa römpsää herkällä hetkellä vie jopa minulta seksihalut... :D

Itse haluaisin, että pimpsa-sanat olisivat enemmän luonnoltaan neutraaleja ja hauskoja, toverillisia, ettei puhuttaisi rasioista, tavaroista, synnyttimistä, emättimistä, vituista ja pillukin on enemmän ollut sellainen rumasana (vaikka itse sitä käytän koska se menee kundeille jakeluun eivätkä sitten pullauttele muita hirvityksiä pikku Adalmiinani kuullen :) )

Itse olisin ehdottanut Ulpukkaa (keltainen kukka), tai silliruusua, mutta Ilona on sekin osuva, ja ilonassa on ilonappi... Kyllikki on myös ok, koska sille on jo vakiintunut termi nyrkki-Kyllikki.

Ukkini nimi oli muuten Jorma, ja serkuista löytyy kolme rumaa teroa, että tälle pahastuneelle Timo S:lle vaan terveisiä että ei nimi naista pahenna jollei nainen nimea... ja minun korvaan Ilona (anteeksi vain) kuulostaa stereotyypilliseltä prostituoidun nimeltä (tyyliin regina, Maria jne), että nämä "konnotaatiot" "iloluontoisuuteen" ovat olleet nimessä jo ennen tätä leikkimielistä nimenantoakin...

Minusta on tosi ristiriitaista että pikku poikia saa nimetä tuosta vain jormaksi, teroksi, taunoksi, uunoksi ja esaksi tms. mutta jos joku nimeää tyttären jollain sukupuolielämään tai prostituutioon/seksiin tms viittaavalla nimellä niin se on jotenkin hyi hyi. Ei näin enää 2010-luvulla.

Nyt saa luvan loppua häpeä hävystä ja tavaran kähmintä ja alkaa uusi ilonaisempi ja ulpukkaisempi kukoistus, jossa ihmisillä on yhtä toverillinen ja ystävällinen suhtautuminen pimpsoihin kuin kikkeleihin on ollut jo pidemmän aikaa (kysy vaikka "pikku veljeltäs";)).