4.9.2012

Kyllä kansa tietää


Äskettäin tapahtunut karmea lapsenmurha on saanut median ja kansalaiset hullaantumaan. Lynkkausmielialan kohteeksi on nostettu viranomaiset, kun oma turvallisuudentunne ei kestä tarkastella rikoksen tekijöitä tarkemmin. Heistä paljastuukin aimo joukko karmaisevia ominaisuuksia:
  • Arveluttava etninen tausta: Valkoihoiset suomalaiset ovat tehneet lähes kaikki joukko- ja perhesurmat Suomessa. Karmeiden surmatekojen tekeminen saattaa olla jopa tämän ryhmän kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen, erityispiirre.
  • Ikä: Keski-ikäiset ovat erityisen alttiita henkirikosten tekemiselle. Tämän selittää leipääntyminen ankeaan elämään sekä hukkuminen keski-ikäisten harmaaseen massaan. Keski-ikään liittyy myös naurettava aikuismaisen käytöksen normi sekä vaatimus kunnollisuuden kulissien ylläpitämisestä. Mikä otollinen asetelma väkivaltaisen mielenvikaisuuden kehittämiselle.
  • Parisuhde: Perheessä tehtyjen murhien taustalta löytyy miltei aina yksi yhdistävä tekijä: parisuhde. Tekijä(t) ovat joko olleet tai ovat parhaillaan parisuhteessa. Parisuhde on asia, joka oikeuttaa kaikenlaiset sairaat vaatimukset kumppania kohtaan ja hyväksyy minkä tahansa kohtelun, koska parisuhde on niin tärkeä osa ihmisen elämän mielekkyyttä.
  • Perhe: Perhe on hermeettinen yksikkö, jossa muhivat rautakautiset käsitykset kunniasta, vallasta ja oikeudesta. Perhe, aivan kuten parisuhdekin, oikeuttaa perheenjäsenten mielivaltaisen ja väkivaltaisen kohtelun. Perheessä myös tiedetään aina parhaiten, miten asiat tulee hoitaa. Jos joku ojentaa perheyksikköön kuuluvaa lasta hänen toiminnastaan, tulee siihen vastata "Kyllä minä perkele osaan lapseni kasvattaa!" - vaikka sitten hakkaamalla ja kuristamalla.
  • Tavallisuus: Lähiöiden, ydinperheen hymyilevien kasvojen, lastenrattaiden ja Pirkka-tuotteiden takaa paljastuu pikkusieluisten ja ahdistuneiden ihmishirviöiden massa. Älä koskaan luota henkilöön, jolla ei ole yksilöllisyyttä.
Jos tämä irvailu vaikuttaa sydämettömältä tai ymmärtämättömältä, kannattaa miettiä uudemman kerran, ketkä yhteiskunnassamme leimataan vaarallisiksi, arvaamattomiksi ja epäkelvoiksi kansalaisiksi. Te kaikki, jotka pelkäätte nuoria, punkkareita, mustapukuisia hevareita, otakuja, maahanmuuttajia tai muuten vaan omituisia tyyppejä, muistakaa, että pahuus asuu oikeasti keskiluokkaisen tavallisuuden takana. Aina.

Vaikka tämän jutun taustalla olleen tragedian todelliset syylliset ovat julmat ja sekopäiset isä ja äitipuoli, ei kannata unohtaa, että yllä mainitut tekijät luovat asetelman, jossa tavallisen ja kunnollisuuden kaapuun kääriytyneet perheelliset ihmiset eivät voi olla väärässä tai pahoja - kunnes kulissi sortuu ja todellisuus lyö vasten kasvoja kuin Mike Tyson.

10 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Samaan ilmiöön liittynee myös se, miten yhteiskunnallista kelposuuttaan premium-autoillaan todistava ylempi keskiluokka on muuttunut yhä välinpitämättömämmäksi ja jopa vihamieliseksi pienemmillä statuksilla liikkeellä olevia ja täten vähempiarvoisia tienkäyttäjiä kohtaan. Jos kevyt liikenne menisi laillisten oikeuksiensa eikä itsesuojeluvaiston mukaan, kunnollinen keskiluokka tapaisi useita ihmisiä viikossa.

Anonyymi kirjoitti...

Pahuus ei asu missään eikä kenenssäkään ja samanaikaisesti kaikkialla ja kaikissa. Sinussa ja minussa. Kaikki osoittelu on yhtäaikaa valheellista ja totta.

Tommi Paalanen kirjoitti...

Anonyymi 2,

olet tottakai oikeassa. Retorinen kärjistykseni on suunnattu juuri sellaista ajattelua kohtaan, jossa kuvitellaan, että ei "kunnollinen" perheellinen ihminen voisi kyetä julmuuteen tai väkivaltaan.

Kulttuurissamme vallitsevat vahvat olettamukset siitä, ketkä ovat vaarallisia tai "pahoja". Usein olettamukset menevät kuitenkin pahasti pieleen. Voi olla mielenterveydelle paljon parempi ottaa pari kertaa turpaan kuin joutua elämään muka-kunnollisessa kulissiperheessä.

Tomi kirjoitti...

Nähtävästi äitipuolen motiivina on ainakin jossain määrin ollut seksuaalinen sadismi.

Saa nähdä ruvetaanko bdsm-piirejä (vaikka nainen ei niihin nähtävästi kuulunutkaan) kyttämään tarkemmin.

Jenti kirjoitti...

Antisosiaalinen seksuaalisadismi ja konsensuaalinen sadomasokismi on Suomen kaltaisissa maissa onneksi jo pitkälti tunnistettu ja tunnustettu kokonaan eri ilmiöiksi, joten vapaaehtoisten aikuisten välisten leikkien kyttäämistä on tuskin seurauksena. Toivottavasti resursseja sen sijaan kohdistetaan tuontyyppisen sadismin ehkäisyyn.

Anonyymi kirjoitti...

Suurinta osaa vastaavan suuntaisista tapauksista ei koskaan julkaista mediassa. Äärimmäisen haastavaa mennä sanomaan mikä liittyy mihinkin ja mistä kulloisessakin tapauksessa on ollut kysymys.

Joidenkin yksittäisten piirteiden esiin nostaminen ja linkittäminen tekoihin on varmasti psyykkisesti ja sosiaalisesti ihmisille tarpeellista. Jokseenkin ymmärrettävää.

Omien agendojen ajaminen tällaisten tapausten varjolla sen sijaan on kyseenalaista, mutta toki inhimillistä sekin. Heteroseksuaalisen parisuhteen ilmeneminen näyttönä mielenvikaaisuudesta on sama kuin sinisilämisyyden syyttäminen. Suurin osa ihmisistä joko elää tai on elänyt heteroseksuaalisessa parisuhteessa yhteisösämme.

Tommi Paalanen kirjoitti...

Ano,

sinulta meni kärjistykseni pointti ohi. Ongelma ei ole tavallisuudessa sinänsä, vaan siinä miten tavallisuuden ja kunnollisen ulkoiset tunnusmerkit voivat sokaista sekä toimijat itsensä ja ulkopuoliset havainnoijat siltä tosiseikalta, että ihminen kykenee julmuuteen, pikkumaisuuteen, huiputtamiseen ja äärimmäiseen itsekkyyteen, vaikka hänellä kuinka olisi kolme autoa, koira, lapset ja talo Westendissä.

Lisäksi perhe-elämän ja kunnollisuuden glorifiointi sivuuttaa toistuvasti kyseiseen elämänmalliin liittyvät nurjat puolet kuten kyllästymisen, väsymisen, merkityksettömyyden tunteen jne. Jos tähän soppaan lisätään julmuutta, väkivaltaa tai tunnekylmyyttä, saadaan helposti ikävämmän sopan ainekset.

On totta, että oma agendani tässä on suomia tavallisuuden ja kunnollisuuden ilmiasua ja merkityssisältöjä "epätavallisuuden" eduksi. Olen aidosti sitä mieltä, että hyvän elämän avain ei ole tavallisen tavoittelu, vaan nimenomaan tappavan tavallisen harmauden murtaminen hallitusti.

Anonyymi kirjoitti...

Valitettavasti pakkaamossa on pakko olla duunareita.

Anonyymi kirjoitti...

"Ongelma ei ole tavallisuudessa sinänsä, vaan siinä miten tavallisuuden ja kunnollisen ulkoiset tunnusmerkit voivat sokaista sekä toimijat itsensä ja ulkopuoliset havainnoijat siltä tosiseikalta, että ihminen kykenee julmuuteen, pikkumaisuuteen, huiputtamiseen ja äärimmäiseen itsekkyyteen, vaikka hänellä kuinka olisi kolme autoa, koira, lapset ja talo Westendissä."

Voihan näin olla. Mutta pääsääntöisesti Suomesssa esim. henkirikokset ja vakava perheväkivalta kyllä kasaantuvat muualle osiin yhteiskuntaa.

Eli mikä olikaan tämän affektia pursuavan bloggauksen perimmäinen viesti? Ampua ohi maalin?

Varis kirjoitti...

En usko, että sillä on mitään merkitystä onko ihminen Westendistä vai Kontulasta silloin kun puhutaan ihmisen kyvystä tunnekylmyyteen ja julmuuteen. Hakattujen, kaltoinkohdeltujen, heitteillejätettyjen ja laiminlyötyjen lapsien määrä on Suomessa kohtuullisen korkea. Tilastollisesti on helppo osoitella sormella kun vaitiolovelvollisuuden verho ja hiljaisten kärsiöiden määrä toisaalla peittää kauniisti jäljet.

On myös täysin eriasia suistua epätoivoisiin ratkaisuihin oman jaksamisen ääripisteessä kun harjoittaa toisten vahingoittamista ja kiduttamista silkasta nautinnosta ja ilosta.

Pahuus asuu ihmisissä jotka ovat kykenemättömiä käsittelemään oman sisäisen tunnemaailmansa ristiriittaa suhteessa muihin ihmisiin/ympäristöön ja ulkoisiin sekä sisäisiin tarpeisiinsa. Heitä on valitettavasti kaikkialla koska suomessa ei ole julkisesti rahoitettua palvelua/instituutiota kaikkien tavoitettavissa joka sellaista taitoa opettaisi. Koulutus laitosten sijaan tarvittaisiin kasvatuslaitoksia.