31.3.2009
Lehdistötiedote
Vapaa julkaistavaksi heti.
On paljastunut, että nimimerkin "Seksualisti" taakse piiloutunut filosofi Tommi Paalanen on lähettänyt naishenkilölle tekstiviestejä, joissa esiintyy luku 2 ja sanat "suklaa" sekä "patukka". Mainitut ilmaukset ovat selkeitä vihjauksia, jotka viittaavat arveluttavaan seksin muotoon.
Tekstiviestien lähettämisen tekee erittäin sopimattomaksi se tosiseikka, että Paalanen asuu samassa huoneistossa naisen kanssa, mutta tekstiviestit on lähetetty toiselle naiselle. Paalanen ei ole vielä antanut julkisuuteen selontekoa tapahtumien kaikista vaiheista, mutta hän on tiettävästi raivonnut asiaa tiedustelleelle toimittajalle oven raosta, että "Suklaanhimo on vittu yksityisasia...".
Purkauksen kohteeksi joutunut toimittaja A. Naali harkitsee Paalasta vastaan syytettä huonosta käytöksestä ja valtakunnallisesti merkittävän tiedon salaamisesta. Toimittajan mukaan kansan on saatava tietää totuus. Jos käy ilmi, että Paalasella on huumorintajua tai seksuaalisia haluja, on kysyttävä vakavasti onko hän sovelias esiintymään filosofin nimikkeellä.
Paalasen tiedetään olevan videovuokraamon kanta-asiakas ja kirjakerhon jäsen. Mainitut yritykset harkitsevat nyt, pitäisikö Paalasen jäsenyydet peruuttaa, sillä näin heikolla harkintakyvyllä varustetun henkilön ei pitäisi olla kanta-asiakaskortin haltijana. Yritysten edustajat eivät halua nimiään julkisuuteen skandaalin yhteydessä.
Lisätietoja: seksualisti@gmail.com
17.3.2009
Lapsipornon kauheus
Jenkit pistävät teinejä häkkiin, koska he ovat ottaneet itsestään alastonkuvia. Syytteen mukaan he ovat syyllistyneet lapsipornon tuottamiseen, levittämiseen ja hallussapitoon. Australiassa häkki heilahtaa alastomista piirroshahmoista. Suomessa lapsipornosta tuomitut lääkärit ovat "kansalaiskeskustelun" aiheena. Verkkokeskusteluissa leijuu lynkkausmieliala. Facebookin yhteisössä vaaditaan lasten hyväksikäyttäjien nimiä ja kuvia julkisiksi.
Lastenraiskaaja on vastenmielinen rikollinen, kuten kuka tahansa mielivaltaista väkivaltaa käyttävä. Melkein heti toisena inhottavuudessa on lynkkaajajoukon henkinen tila.
Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja lapsiporno ovat jälleen pulpahtaneet esiin demonisen mittaluokan pahuuksina. Keskustelu sisältää vain kaksi tasoa: kauhea ja vielä kauheampi. Hysteriassa vellovalta ihmiskarjalta unohtuu tässäkin tapauksessa erottelu laillisen ja eettisen välillä. Nimekkeen "lapsiporno" alle mahtuu lukuisia erilaisia määritelmiä ja aste-eroja, jotka ovat hyvin tärkeitä materiaalin eettisyyttä arvioitaessa. Lynkkausjoukko ei ole kiinnostunut siitä, onko lapsipornotuomio napsahtanut teknisen lainrikkomuksen vai aktiivisen osallistumisen johdosta.
Laki määrittelee "lapsipornoksi" kaiken "sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan" materiaalin, jossa esiintyy alle 18-vuotias henkilö. Taiteilija Karttusen tapaus vihjaa, että viranomaisilla on vakavia ongelmia tunnistaa laillinen materiaali laittomasta. Tosiasiallinen lista "lapsipornosta" voi sisältää siis kaikki seuraavat tapaukset:
- Pornokuvat, joissa esiintyy nuorilta näyttäviä tai yli 18-vuotiaita henkilöitä; eli kaikki tavallinen "teiniporno"
- Pornokuvat, joissa aikuiset näyttelevät teini-ikäisiä tai nuorempia ja käyttäytyvät lapsekkaasti; esimerkiksi Max Hardcoren teinifantasiat, kaikki daddy-fantasiat ja vaippafetisismi
- Pornokuvat, joissa esiintyy vähän alle 18-vuotiaita; joissakin maissa pornon ikäraja on alempi, esim. Hollannin 17 vuotta; jotkut voivat myös valehdella ikänsä, kuten Traci Lords aikoinaan
- Teinimallikuvat vaatteet päällä
- Teinien keskenään räpsimät herutuskuvat vaatteet päällä
- Teinien keskenään räpsimät alastonkuvat tai seksikuvat
- Teinimallikuvat, joissa alastomuutta tai osittaista alastomuutta; usein tällaisissa kuvissa poseerataan pienenpienissä vaatteissa seksikkäissä asennoissa, jolloin kuvat ovat teknisesti laillisia, mutta sisällöltään vahvasti eroottisia
- Lapsimallikuvat ja lapsista otetut taidekuvat, joissa on alastomuutta tai osittaista alastomuutta
- Lapsista otetut kotivalokuvat, joissa lapset ovat alasti
- Lapsista tarkoituksella otetut kotivalokuvat, joissa lapset ovat alasti
- Ammattimaisesti tuotetut lasten alastonkuvat, jotka eivät ole taidekuvia
- Ammattimaisesti tuotetut lasten alastonkuvat, joissa kuvataan tarkoituksella sukupuolielimiä
- Lapsia seksuaalisissa tilanteissa esittävät kuvat; koskettelua yms.
- Lapsista otetut seksikuvat
- Lapsista otetut väkivaltaiset tai erityisen rajut seksikuvat
Kohdissa 6-10 ollaan hankalalla alueella, sillä lapsista ja nuorista otettujen alastonkuvien motiivit voivat olla hyvin erilaisia. Sommittelultaan täysin samanlaiset kuvat voivat palvella aivan eri tarkoituksia, jolloin lain kirjaimen edellytys "sukupuolisiveellisyyden loukkaamisesta" on täysin viranomaisen arvioinnin varassa.
Kun saavutaan alueelle, jota ei voida arvioida pelkän lain kirjaimen avulla, on parasta tarkastella kuvien etiikkaa. Jos kuvat ja niiden ottaminen eivät riko lapsen tai nuoren oikeuksia, eikä niistä ole vahinkoa hänelle, ei kuvia voi pitää epäeettisinä. Pelkkää alastonkuvien julkaisemista ei voi pitää sellaisenaan vahingollisena, mikäli julkaiseminen tai asiayhteys ei tee tilanteesta nöyryyttävää tai muuten vahingollista. Erityisesti, jos nuori haluaa itse julkaista omat kuvansa, ei asiassa ole mitään tuomittavaa tai rankaistavaa. On täysin eri juttu, onko julkaisupäätös järkevä.
Lopun kohdissa 11-15 on kysymys varsinaisen lapsipornon kategoriasta. Pelkkiä poseerauskuvia (11-12) voidaan pitää "lapsierotiikkana" pornon sijaan. Niiden eettinen tuomittavuus on huomattavasti hankalammin osoitettavissa kuin varsinaisten seksikuvien. Nimittäin lapset saattavat poseerata kameralla erilaisissa asennoissa mielellään ja vapaaehtoisesti. Tällöin konnuus piilee lasten tai nuorten harhaanjohtamisessa - he tuskin ymmärtävät toiminnan tarkoitusta. Eettisesti harhaanjohtaminen on kuitenkin aivan toisen tason juttu kuin lapsen seksuaalinen kaltoinkohtelu.
Seksuaalisia tilanteita ja seksiä sisältävien kuvien vakavuudessa voi myös olla eroja. Kyse on silloin erityisesti kuvissa olevan lapsen tai nuoren kohtelusta ja tekojen vaikutuksista. On eri asia, puhutaanko toistuvista raiskauksista vai leikin varjolla tehdystä hiplaamisesta. Julkisessa keskustelussa ei valitettavasti osata eroja nähdä. On kuitenkin tärkeää osata säätää tukitoimet oikeanlaisiksi esimerkiksi paljastuneen hyväksikäyttötapauksen jälkeen. Jos "leikkeihin" osallistunutta lasta ja aikuista käsitellään kuin raiskattua ja raiskaajaa, voivat "auttamisen" henkiset seuraamukset olla itse rikosta pahempia.
Oman lisänsä soppaan heittävät lapsiseksiä esittävät piirretyt kuvat, joita esimerkiksi japanilainen manga on pullollaan. Lisäksi nykyaikainen 3d-piirtäminen mahdollistaa hyvin todentuntuisten kuvien tuottamisen. Piirretty lapsiporno ei ole laitonta tällä hetkellä. Itse olen sitä mieltä, että sen ei pidäkään olla, sillä lain pitää puuttua toisten ihmisten vahingoittamiseen, ei fantasioihin.
Parhaassa tapauksessa lapsista seksuaalisesti fantasioiva henkilö voi saada piirroksista riittävästi kiihoketta ja tyydytystä, jotta asia ei vaivaa tai turhauta häntä. Tällaisten henkilöiden demonisoiminen ei johda mihinkään. Tärkeämpää on tehdä selväksi ero fantasioinnin ja todellisen lasten kaltoinkohtelun välillä.
11.3.2009
Salakähmäistä viranomaistoimintaa
Suomen viranomaiset ovat antaneet äskettäin kaksi linjausta lapsipornoon liittyen. Toinen on Matti Nikin taisto lapsipornon varjolla tehtävää sensuuria vastaan ja toinen Ulla Karttusen kantaaottava taidepläjäys.
On typerryttävää seurata Karttusen räyhäämistä "lapsipornoistuvasta maailmasta" ja internetin teinipornosivustoista, joilla on "massoittain lapsipornoa". Hänen tapauksensa kuitenkin tuo esille vakavia puutteita viranomaisten asiantuntemuksessa. Viime vuoden puolella hän kommentoi oikeusjuttua seuraavasti:
"Toukokuussa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa Karttunen kutsui lapsipornoa nykyajan orjakaupaksi. Hän myös huomautti, että hänen teoksensa ei sisältänyt alaikäisistä lapsista otettuja kuvia vaan kuvia niin kutsutuista teinipornotähdistä, joiden vakuutetaan verkkosivuilla olevan täysi-ikäisiä."Jos edellinen pitää paikkansa, niin olisi tosi kiva tietää tuomion perusteet...
Matti Nikin tapaus on huomattavasti hankalampi. Hän vapautui syytteistä, jonka mukaan hänen sivustollaan julkaistu lapsipornon estolista olisi itse asiassa lapsipornon levittämistä. Syytteistä vapautuminen tapahtui tällä kertaa kuitenkin näytön puutteesta, joten jäi avoimeksi mitä tulevaisuudessa tapahtuu.
Syytteiden raukeaminen ei kuitenkaan ole vielä vapauttanut Nikin lapsiporno.info -sivustoa poliisin sensuurista. KRP tekee päätökset asiasta täysin itsenäisesti riippumatta syyttämättäjättämispäätöksestä. On vakava ongelma, että lapsipornon varjolla sensuroidaan viranomaistoimintaan kohdistuvaa kritiikkiä.
Huolestuttavaa on myös se, että valtakunnansyyttäjänvirasto jätti epämääräiseksi näkemyksensä linkkien laillisuudesta. Nyt virallinen kanta on siis se, että linkki mahdollisesti laitonta aineistoa sisältävälle sivustolle VOI olla laittoman aineiston levittämistä. Siis viittaaminen rikokseen on rikos?
Kummatkin tapaukset herättävät kysymyksen: Miten viranomaiset voivat olla niin pihalla lapsipornoa koskevan lain tulkitsemisesta?
Kartutan nyt MAHDOLLISESTI rikollista uraani viittaamalla sivustoon, joka SAATTAA olla laiton - tai ainakin EHKÄ sisältää linkkejä laittomille sivuille. Lapsiporno.info -sivuston peilit täällä ja täällä. Kannattaa tutustua.
5.3.2009
Runkkumurot
Eräillä terveellisinä pidetyillä elintarvikkeilla on vähemmän terve historia. Maissimurojen tarinaan liittyy kristillisen puritanismin ajalta mehukkaita yksityiskohtia, joita ei voi vakavalla naamalla pohtia. Ikävämpi puoli tarinassa on se, että runkkamisen kitkemisessä eivät hihhuleille pelkät murot riittäneet: seurauksena oli vuosikymmenten ajan suunnaton määrä väkivaltaa, sortoa, aivopesua ja painostamista. Nykyajan seksuaaliahdistuksessa on paljon kumuja näistä ajoista ja ajatuksista. Kiihkouskovaisuus ja lääketieteen väärinkäyttö ovat karmea yhdistelmä.
1800-luvun loppupuolella elänyt John Harvey Kellog oli kiihkeä adventisti ja runkkaamisen vastustaja. Hänen mielestään nuorten seksuaalinen kiihko oli matkalippu suoraan helvettiin. Sitä parantamaan tarvittiin järeitä aseita.
Kellogg oli kehitellyt teorian, joka kertoi kaiken oleellisen nuorten seksuaalisuudesta: Väärän ruokavalion tuloksena on kovaa kakkaa ja ummetusta. Peräsuolta painava kakka tuottaa nuorten syntisille ruumiinalueille painetta. Tämä paine puolestaan ilmenee seksuaalisina tuntemuksina, erektioina ja muina paholaisen viettelyksinä.
Pahimmassa tapauksessa nuori lankeaa viettelykseen ja alkaa liikutella lantiopohjan lihaksiaan, jolloin kakkapaakku liikkuu suolessa vain lisäten synnillisiä viboja. Tämä on tietysti nuorille pojille erityisen turmiollista, koska se voi johtaa itse Sodoman syntiin. Se on aina pikalippu Hell's Expressiin.
Nerokas tohtori Kellogg kuitenkin pelasti meidät tältä kauheudelta. Hän kehitti veljensä Willin kanssa maissimurot, jotka pehmentävät kakkaa. Kenenkään ei enää tarvitse kärsiä ummetuksesta ja sen mukanaan tuomista saatanallisista tuntemuksista. Muita Kelloggien suosittelemia keinoja runkkaamisen vähentämiseksi olivat erilaiset piikikkäät penisraudat ja poikien ympärileikkaaminen ilman puudutusta. Aika velikultia!
Tuska jalostaa - ja pitää ajatukset jumalassa. Tätä oppia noudatettiin myös sähkötoimisten siveysinnovaatioiden rakentelussa. Mutkikkaimmissa laitteissa olivat anturit, jotka tarkkailivat nukkuvan pojan heppiä. Mikäli vehje unen aikana paisui, seurauksena oli tuntuva sähköisku kiveksille. Laaki lamaannutti liikehtivän pedon sillä sekunnilla ja herätti pojan lukemaan tarvittavat rukoukset.
Maissilla ja teräksellä jumalan valtakuntaa rakentavien Kelloggien esikuvana oli presbyteeripastori Sylvester Graham. Hänen nimessään me yhä leivomme terveelliset sämpylämme. Grahamin mielestä terveellinen ruokavalio pitää ajatuksetkin puhtaina. Hänkin oli tiettävästi suuri kakkapaakkujen asiantuntija...
Grahamin sielukkaiden ohjeiden mukaan seksiä tarvitaan vain kerran kuussa lisääntymistarkoitukseen. Myös seksin oikea aloittamisikä tulee säätää kohdalleen. Sekä miehillä että naisilla se on pyöreä 30.
***
Tämän kirjoituksen otsikosta ja maukkaista yksityiskohdista on kiittäminen seksologi Jukka Virtasta. Lisää runkkaamisesta ja sen estämisestä voi lukea Erkki A. Kauhasen mainiosta artikkelista, joka tosin valitettavasti pidättäytyy mehukkaimmista kakkajutuista...
Terveisin nimimerkki
"Paakku suolessa jo vuodesta 1977"
3.3.2009
American John
Amerikkalaiset, nuo seksuaaliahdistuksen airuet, uuskonservatiiviset kurjistajat ja lynkkausmentaliteetin esitaistelijat. Maassa, jossa seksuaalihysteria on viranomaistoiminnan arkipäivää, on liittovaltion lakiin sisällytetty oma pykälä kaikille lynkkaushenkisille: tuomittujen seksuaalirikollisten henkilötiedot pitää julkistaa heidän naapurustolleen.
Jarrutellanpa nyt vähän solikkaa. Ameriikka on iso maa, jossa asuu paljon syväsydämisiä ja vapaamielisiä ihmisiä. Kuitenkin virkamiesten toiminnassa ja lainsäädännössä on paljon omituisuuksia, jotka usein kietoutuvat seksuaaliteemojen ympärille. Esimerkiksi rangaistusasteikko on naurettavan korkea seksuaalisuuteen liittyvissä rikoksissa.
Yhdessa tapauksessa koululuokassa olevan adwaren saastuttaman tietokoneen ruudulle puski pornoa. Opettaja ei osannut sulkea konetta, mutta käänsi ruudun seinään päin. Asia meni oikeuteen "lasten moraalisen kehityksen vaarantamisena" ja maksimituomiona väläyteltiin 40 vuotta vankeutta. Lopulta tietokoneasiantuntijat osoittivat ongelman olevan tietokoneviruksessa, jolloin opettaja selvisi pelkillä sakoilla ja opetuslupansa menettämisellä!
Reilu järjestelmä. Tietoteknisestä osaamattomuudesta napsahti sakot ja ammatin menetys...
Sitten otsikon asiaan. Lapsipornon hallussapidosta tuomittu on "seksuaalirikollinen", jonka henkilötiedot ja rikostausta ovat yleisen edun nimissä rikollisen naapurustolle julkisia. Naapurusto on harvoin kovin ymmärtäväinen tällaisia henkilöitä kohtaan, eikä kaikkia kiinnosta tuomion tausta. Mustalle listalle joutuneelle American Johnille ei hyvä heilu.
"Pedofiilin" leiman saaneita on tapettu, pahoinpidelty, uhkailtu, pakotettu muuttamaan ja heiltä on usein evätty työpaikka. Ehkäpä naapuruston reaktiot olisivat ymmärrettäviä Jammun kohdalla, mutta amerikkalainen tulkinta pedofiilistä sisältää paljon tapauksia, jotka ovat täysin harmittomia.
Lapsipornotuomio voi napsahtaa esimerkiksi seuraavista syistä:
- Tietotekninen osaamattomuus: Selaimen välimuistiin voi jäädä laitonta kuvamateriaalia sattumanvaraisten linkkien seuraamisen johdosta. Tietyt virukset voivat käyttää konetta luvatta palvelimena, jolloin kiintolevylle jää jälkiä mahdollisesti laittomista tiedostoista. Myös vertaisverkot ja torrentit sylkevät joskus laitonta kamaa, sillä ladattavan materiaalin todellista sisältöä ei voi etukäteen tarkistaa.
- Tulkinnanvaraisuus: Tiukkapipoiset syyttäjät ja tuomarit ovat antaneet tuomoita tavallisesta teinipornosta, jossa esiintyjät ovat täysi-ikäisiä. Tuomioita on jaettu myös vaippafetisismiin liittyvistä kuvista, piirretyistä kuvista ja seksitarinoista, joissa kuvaillaan seksiä lasten kanssa. Mikään näistä ei sisällä todellista rikosta. (Katso myös Simpsons-tapaus, tosin Australiassa)
- Huoltajuuskiistat: Ei ole tuntematonta Suomessakaan, että huoltajuuskiistan keskellä miestä ryhdytään syyttämään seksuaalisesta hyväksikäytöstä tai lapsipornosta. Niinkin pitkälle on menty, että lapsipornoa on lähetetty tai ladattu toisen koneelle.
- Hysteria: Pari naurettavaa tapausta kertoo riittävästi. Lapsipornosyytteen voi saada kuvaamalla cheerleadereita esiintymässä. Myös ottamalla itsestään alastonkuvia voi saada syytteen, mikäli on alaikäinen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)