Hei me kielletään seksin ostaminen!

Konservatiivifeministit ja kunnollisuuden puolustajat kalisuttelevat säihkyviä kilpiään. Karvaiset ja kaljamahaiset seksinostajamiehet kuolaavat rahatukkojensa kanssa. Kristilliset pitävät ydinperhettä pystyssä, jottei Suomi vajoa Itämereen. Tivoli on saapunut taas kaupunkiin.

Ministerit Henriksson ja Räsänen ovat ilmoittaneet kannattavansa Ruotsin ja Norjan mallia eli seksin oston kieltämistä. Oikeusministerin pääperusteluna on nykyisen mallin toimimattomuus: seksin ostajia voidaan nykyisin vain harvoin rankaista, koska on vaikea selvittää, tietävätkö he seksin myyjän olevan parituksen uhri vai ei. Kun osto kielletään kokonaan, ostajia voidaan rankaista! Jiihaa, logiikka laukkaa!

Henriksson on herännyt vähän myöhään tähän keskusteluun. Jo lakia valmisteltaessa oli selvää, että kyseinen pykälä on surkea. Poliisikin on alusta asti ilmoittanut sen valvomisen olevan mahdotonta. Keskustelun uudelleenavaaminen nyt ei ole mistään aidosta tarpeesta johtuvaa, vaan poliittista peliä. Ehkä RKP:n puheenjohtajavaalin hävinnyt Anna-Maja haluaa kerätä vähän irtopisteitä?

Henrikssonin mielestä seksin ostokielto on paras keino ihmiskaupan ja parituksen uhrien suojelemiseksi. Selvittämättä jää, miten ostamisen kielto tarkalleen vaikuttaa ihmiskauppaan ja paritukseen, jotka ovat jo nyt kriminalisoituja. Missä on perusteellinen selvitys dekriminalisoimisesta ja sen vaikutuksista? Miksi malliksi otetaan Ruotsi eikä esimerkiksi Saksaa?

Henrikssonin mukaan Ruotsin malli on ollut menestyksekäs. Tällaiset väitteet perustuvat lähinnä mallin poliittisten kannattajien väitteisiin. Sen sijaan seksityötä tutkiva antropologi Laura Agustin esittää hyvin kriittisiä näkemyksiä Ruotsin mallista kahdessa artikkelissaan (alla). Myös tutkija Susanne Dodillet pitää mallin menestystä heikkona. Lisäksi useat ruotsalaispoliitikot  (mm. Göran Pettersson) ovat vaatineen seksinostokiellon kumoamista.

Tympeäksi Henrikssonin avautumisen tekee se, että seksityöntekijöitä auttavat järjestöt (esim. Pro-tukipiste) ovat jo pitkään olleet sillä kannalla, että dekriminalisointi ja seksityöntekijöiden ihmisoikeuksien tukeminen ovat paras tae uhriutumisen estämiseksi. Oikeusministeriä eivät ihmisoikeudet kiinnosta.

Alla muutama linkki teksteihin, joissa tarkastellaan Ruotsin mallia. Ne eivät anna sen menestyksestä tai oikeutuksesta kovinkaan kaksista kuvaa.

• Laura Agustin: Big claims, little evidence: Sweden's law against buying sex
• Laura Agustin: Smoke gets in your eyes: Evaluation of Swedish anti-prostitution law offers ideology, not methodology
• Susanne Dodillet: The Swedish Sex Purchase Act: Claimed Success and Documented Effects (pdf)
• Vaula Tuomaala & Sarita Vuori (toim.): Prostitution in the Nordic Countries. Report on the Meeting of the Nordic Network on Prostitution, Helsinki September 2011 (pdf)

Seksityötä vastustava Exit-järjestö surffasi keskusteluun mukaan vain parin päivän varoajalla ministerien kannanotoista. Järjestön projektipäällikkö Tanja Auvisen kirjoitus lietsoo hysteriaa seksityökeskusteluun vetoamalla lapsiprostituutioon ja nuorten seksuaalisen ahdisteluun.

Exit käyttää tuttuja ja turvallisia aseita. Lapsiprostituution piilevällä yleisyydellä ja traagisuudella mässäillään täysillä, vaikka kirjoittaja myöntää, että aiheesta ei ole tutkimustietoa saatavilla. Koska ilmiö on piilevä, on turvallista lähteä siitä, että jokainen alle 18-vuotias on lapsi ja jokainen aikuisen tekemä seksiehdotus on osoitus lapsiprostituutiosta.

(Minäkin olen ahdistelun uhri ja melkein lapsiprostituoitu, kun ollessani teini joku huusi kerran perääni "Vitun homo anna persettä!")

Vaikka aihe - nuoriin kohdistuva seksuaalinen ahdistelu - on tärkeä, kirjoitukseen ympätty perinteinen konservatiivifeministinen kauhugalleria tuottaa huolen sijaan hohhoijaa-vaikutuksen. Kun tietoa ja osaamista on niukasti, turvaudutaan ideologisiin argumentteihin. Kirjoitukseen sotketaan surutta "yhteiskunnan pornografisoituminen", "seksuaaliviritteinen mainonta", "pornon saatavuus" ja "aikuisten mielihyvään keskittyvä yhteiskunta". Hohhoijaa.

Kieltolain kannattajat vetoavat vuorotellen närkästykseen ja kauhistukseen, lasten suojeluun ja seksityön uhreihin. Kuitenkin pragmaattinen lähestymistapa seksityöhön on osoittanut, että uhriutuminen vähenee ja työolot paranevat ihmisoikeuksia ja mahdollisuuksia edistämällä, ei niitä vähentämällä. Niin, seksityöntekijät ovat ihmisiä, mikäli se sattui ministereiltä unohtumaan.

Korjaus: Teksiin oli livahtanut virhe. Göran Persson ei ole vaatinut seksinostokiellon kumoamista, vaan kyseessä oli kansanedustaja Göran Pettersson. Persson on puolestaan ollut päätekijöitä kieltoa laadittaessa.